torsdag 23 mars 2017

Nummer 149 - Mars hittills

Sairastellessani maaliskuun alussa, päätin myös (kuten joka talvi) aloittaa syömään lisäravinteita, eli vitamiineja ja hivenaineita. Biotiinin ostamisen taka-ajatuksena oli tietty kynsien supernopea kasvu ja vahvistuminen.. eipä ole näkynyt.



Uudet ripset!

Näättekö!?


Yhyy-lyhyt tukka - hetki







 Kun huomasin maaliskuun puolivälissä, että maha on ollut täysin normaali, lisäsin ruokavaliooni riisin. En ole vielä kuitenkaan saanut kolmatta aloitusannosta (enkä saakkaan ajallaan, koska sain infektion jonka takia lääkettä joudutaan siirtämään) joten en tiedä ovatko kohonneet maksa-arvoni laskeneet ja voidaanko lääkettä jatkaa, vaikka lääkkeen vaste olisikin muuten hyvä. Siksi aion odotella kotimaisten viljojen lisäämistä siihen asti, että voin olla varma lääkkeen toimivuudesta ja jatkosta.



Näin syön kun R on pois kotoa :D


Linsbiffar ! Tosi hyviä vaikka näyttävätkin äklöltä




Kimi oli pitkän viikonlopun hoidossa, kun äiti lähti extempore Brysseliin.



Heräteostokena sarpanevan tarjotin, koska ale !




Minun lättyni on kikhernejauhosta, R:n taas vehnäjauhosta. Aika samalta ne näyttivät ! Ensi kerralla en laita vaniljasokeria lättyihin, jotka on tarkoitus syödä myös suolaisella täytteellä....




Tuntuipa normaalilta (oudolta) tehdä ns tavallinen eväspurkki !


Kikherne vs. normaalipasta. Kikherneistä voi kyllä viljattomana tehdä näköjään mitä vaan !


Kun maha oli vihdoin parempi, lähdin ensimmäistä kertaa tänä vuonna viinille!











Haluaisin kertoa vähän työjuttuja, mutta mikään ei ole vielä varmaa, eli palaan asiaan myöhemmin jos on kerrottavaa !

Hejsålängeeeeeee

Nummer 147 - Februari i bilder

 Päivät alkoivat valjeta helmikuussa. Silloin sain päähäni haluta viherkasveja, ja puolipakotin R:n Ikeaan ostamaan rehuja.






 Sain ensimmäisen osan uudesta lääkkeestä, mutta yleisesti mahan kanssa oli vaikeaa, ja päädyin lopulta poistamaan ruokavaliostani viljojen lisäksi myös maidon.






 Kunnes päätin testata maissia.
 Kävin rikkoutuneiden farkkujen ja venähätneiden urheiluliivien tilalle ostamaan uudet, ja kirpparilta kotiutin pitkän villakangastakin.


 Toiseen lääkkeeseen lähdin hupparileggarityylillä, ja otin myös viimeiset kuvat melkein neljä kuukautta vapaana rehottaneesta, kellastuneesta tukastani ennen kampaajaa.

 Oleskelin toisella kerralla lääkkeessä vähän pidempään, kun alkoi oksettaa.
 Hiuksia lyhennettiin roimasti, ja pätkittiin kerroksiin. Vaikka vähän kriiseilin "lyhyttä" tukkaa, tajusin nopeasti kuinka paljon sille voi tehdä näin lyhyempänä ! sitten otinkin miljoona selfietä, kun olin kiharrellut sitä eri tavoin.




 Kipeytin selkäni viikonlopputöissä, ja työterveydestä tullessani ostin turkkijugurttia ja limpparia lohdutuksekseni. Melkein harmitti kun en päässyt töihin, hiukset olivat niiiiin kivasti laineilla !





Je !