Nummer trettioåtta - På västfronten intet nytt

Viime viikonloppu meni Suomen puolella Julen kanssa. Teen yhden yön pikavisiitin vielä Tampereen suunnalle ennen joulua, lähinnä dumpatakseni J:n mummun huoleksi.

Edelliseen kouluaiheiseen postaukseen loppui oikeuslääketieteen kurssi ja rikosteknisen genetiikan (forensic genetics) kurssi alkoi. Viikko sitten keskiviikkona tulin kipeäksi, joten missasin Y-Kromosomia käsittelevän, labroihin valmistavan luennon, ja ensimmäinen labrapäiväkin meni aika koomassa flunssan takia. Onneksi asiat olivat ennestään tuttuja ja labraparini, Malmön Albaanityttö, neiti B,  oli ja on edelleen määräilevä ja kilpailuhenkinen, aka rasittava. Palataan taas lempiaiheeseeni, eli siihen miten vihaan opetuslabroja niiden ryhmätyöskentelyn ja turhanpäiväisen kilpailuhengen takia. 12 ryhmää jakaa saman liuospurkin niin neiti B:n täytyy saada se ensimmäisenä, tai edes toisena, ja siitä toisesta paikasta tapellaan. Vähemmästäkin menee hermot.

Tänään oli kuitenkin jännä päästä ihan oikeaan labraan, jossa ohjelmakoordinoijan tohtorikoulutettvat ja postdocit tekevät tutkimusta. Siellä oli pyrosekvensoija jota pääsimme pienryhmissä käyttämään.

Kuulin muuten juuri että SKL:ssä, statens kriminaltekniska laboratoriumissa, ei saa työskennellä jos ei ole ruotsin kansalainen. -.-

Suomen reissukin meni osittain flunssassa ja siitä parantuessa, onneksi lääke suostuttin antamaan maanantaina ja flunssa alkaa pikkuhiljaa olla kokonaan ohi. Perjantaina kävimme katsomassa Interstellarin, josta tykkäsin kovasti. Lauantai meni aikalailla koomassa ja sunnuntaina sosialiseerasin serkun ja kaverin kanssa, eli poistuin ihan junalla Tampereelle asti. Maanantaina olin sairaalassa ja R heitti illalla Turkuun laivalle. Tämä laivareissu mentiin ilmaislipuilla, ja saatiin hieno parivuoteellinen hytti, tosin ilman ikkunaa, mutta eipä tähän aikaan vuodesta mitään nääkkään.

Ennen kampaajaa

Laivaselfie linssiluteen kanssa

Muumit parantamassa.

Ulostautumisekuva

Volyymiripset !

J lempipaikalla sängyn ja tilkkupeiton ja tyynyn päällä. Innokkaana pääsemässä syliin.

Hirvee hirvi ja parsakaali ja peruna ja puolukkahillo. Oon ite niin huono tekemään ruokaa että lämmin ruoka ja peruna maistu superhyvälle ! Peruna on yks niistä ruuista mitä osaa arvostaa tauon jälkeen.

Jääkaapin tyhjäksisyöntiä megasalaattiannoksilla

Pidä sitä kättä alaspäin että se tippuu. eli dead fish

Paluulaiva

Parisänkyhifistely

Hmm..

HMMM...

Ei hitsinvitsi !!

Ihan pyllystä tällanen mitä sää tän mulle annoit

Tukholma tuntui taas kerran lämpimältä Turun ja Tampereen jälkeen, mikä oli vaan hyvä, koska olin ihan varma että jäädyn pystyyn matkalla Slussenille.

HELLO PRECIOUS!

Gracelle oli avattu VS-myymälä, jota kiersin varmaan tunnin. Mukaan tarttui nahkainen passikotelo jota oon himoinnut Arlandassa. ja nyt kun on uudenkarhea passi oli "hyvä syy" ostaa se. Ainiin, ja äidin nimpparirahat! Mieleni teki myös muovista pesupussia, joka olisi tarpeeksi iso jotta saisi kaikki matkapurkit samaan pussiin. Ne olivat myös läpinäkyviä, joka on lentämistä ajatellen huippuhyvä.

Aloitin sitten herkkulakon. Ja nyt syön naama irvistyksessä maustamatonta rahkaa ja banskua.

Tämän päivän päivällinen, vegopalloja, eli soijapullia pakkasesta mikrotettuna makaronin ja ketsupin kanssa. Ei ihan IG-matskua :D

Kati 8 v <3

Huomenna on jännä päivä, lähinnä eduskunnan äänestyksen takia. Koulua on vain iltapäivällä, ja R tulee myös iltapäivästä viikonlopuksi käymään. Oon lapsellisen innoissani sateenkaaren värisistä kynsistäni. hommasin puuttuvat värit ihan tätä tarkoitusta varten, megastatementtina, mutta nyt päälimmäisenä tunteena on lapsellinen innostus megavärikkäistä kynsistä :D

Labra-assarimme, Ross ameriikasta on ollut mulle kova pala ymmärtää, se kohteliaisuuden ja tyhjänjauhamisen määrä ja innostuineisuus. argh. Saimme tänään kuulla, että kaveri on tullut Ruotsiin suunnistuksen perässä. Senkertainen pienryhmä mille kaveri tätä asiaa valaisi, koostui pääasiallisesti kansainvälisistä oppilaista, Neiti B:tä lukuunottamatta. Ross A. selitti muille ihan juurta jaksain mitä se sellainen orienteering on. Mainitsin siinä sitten että kyllä meidän perheessäkin suunnistetaan, kaikki muut paitsi minä melkeinpä :D Jätin kuitenkin mainitsematta että ensimmäinen ulkomaanmatkani oli juurikin Ruotsiin O-ringeniin "koko suvun" voimin. R.A. kyseli seuraa ja sanoin että pyrintö. Kaveri jopa tiesi Tampereen pyrinnön ja luuli että koko suku on jotain megakisaajia :D yritin selventää, että Suomessa se on ihan harrastus monelle ja pyrinnöllä on niitä harrastusryhmiäkin. Jälkeenpäin ajatellen Tarpian Suunta olisi ehkä ollut oikeampi vastaus, mutta putaato puteito !

Nyt värikkäät sormet ristiin lakialoitteen puolesta, heteroliiton eksklusiivisuutta vastaan !

VS-pussissa oli sittenkin jotain Julellekin :D

Adjö.

K

Nummer trettiosju - Att skaffa kanin

Koska kanilla on huomattava rooli tässä blogissa, ajattelin valottaa meidän elämää kertoen samalla kanin hankinnasta.

1. Kanin ostaminen:

Asu lemmikkitaloudessa pienenä. Kinua kymppiveelahjaksi äidiltä marsu, koska se on sopivan pieni että se suostuu siihen (et saa koiraa etkä ponia, kamoon) sitäpaitsi sillä on itselläänkin ollut marsu. Tule kotiin kahden kanssa, koska sen marsun siskokin tarvitsi kodin. Roiku kaikki vapaa-aika erinäisillä talleilla ja ole maailman onnellisin kun teini-iässä perheeseen tulee koira. Muuta opiskelemaan ja ahdistu tyhjästä asunnosta ilman eläintä. Aloita poikaystävän ylipuhuminen, että ostettaisiin marsu. Vastaanota ehdoton ei, koska ne on rottia. Poikaystävä ehdottaa kania, älä innostu koska kanit ei pidä ääntä. Eläimentarpeen käydessä tarpeeksi suureksi googlaa mahdollisimman paljon marsun näköinen kanirotu, opiskele kaneista ja ajata poikaystävä lähimmälle kanikasvattajalle.

2. Kanin säilyttäminen:

Laita se kani marsujen vanhaan häkkiin, koska se on tarpeeksi iso. Ole tyytyväinen koska kani pärjää yksin viikonloput niin voit reissata, ja kesäksi voit laittaa sen asumaan talliin karsinaan, koska se kestää kylmää paljon paremmin kuin esim marsu. Saa kanille myös tuttujen kautta villieläinturvallinen ulkohäkki jossa niiden kani on asunut. Päädy reissaamaan aina kanin kanssa ja nukkumaan sen kanssa samassa sängyssä. Kani ei tule ikinä käymään lähelläkään tallia, paitsi tarpeeksi lämpimällä siinä ulkohäkissä kesäisin, mutta se ei ole siellä ikinä sateella tai tuulella tai liian kuumalla.

Kania pitää pitää vapaana aina kun on kotona, ja häkissä kun on pois, paitsi jos se ei suostu menemään häkkiin tai jos poikaystävän mielestä se on jo iso poika eikä siksi joudu häkkiin. Silloin kun saat kanin häkkiin, sydämeesi sattuu katsoa sen murjotusta häkin ovensuussa .

3. Kanin ruokkiminen:

Osta kanille ruokakippo, jonne laitat desin sitä kaikista kalleinta eläinkauppapellettiä desin päivässä. Lue myöhemmin että minikanille riittää 1/8 desi, et raaski silti vähentää. Osta kivoja minikippoja hedelmille ja vihanneksille. Älä kuitenkaan käytä niitä koska kani syö sun kanssa samat hedelmät ja vihannekset, halusit tai et. Kani myös juo sun vesilasista, joten juomapullon lisäksi sille on hankittava oma vesikulho, jonka vettä pitää olla kokoajan vaihtamassa koska se sotkee.

4. Kanin opettaminen

Opeta kanille ei, voit opettaa sen ihan miten vaan, ja se tottelee jos huvittaa. Päädyt kuitenkin huutamaan kurkku suorana pahojaan tekevälle jänölle, jota ei kiinnosta. Voit myös opettaa sen tulemaan luokse tarjoamalla herkkuja. Se ei kuitenkaan muista niitä käskyjä kun luoksetulemisesta olisi jotain hyötyä, esim se häkkiin saaminen.

5. Kanin kuljettaminen:

Hommaa pehmeä koiran lentolaukku, joka näyttää urheilukassilta. Sen avulla voit huomaamatta kuljettaa kania (jäniksenä) junassa, bussissa, metrossa, laivassa ja ruokakaupassa. Älä kuitenkaan käännä vahingossa kassia verkkopuoli eteenpäin kassalla. Kassatäti ei tykkää. Lentolaukkua on myös helpompi kantaa kun kovaa lemmikkikoppaa. Näin on helpompi mennä kanin kanssa joka paikkaan.

6. Talon kaniturvaaminen

Ennen kuin kani tulee, käy innokkaana IKEAssa ostamassa kaikenmaailman pidä-lapsi-turvassa-vempeleitä pistorasioihin ja johtoihin. Ja huomaa ettei kania kiinnosta. Muuta ja jätä uuteen kämppään suojaukset laittamatta. Silloin kania alkaa kiinnostaa. Huomaa että kanisi on reviiritietoinen siivoushullu joka siirtää kaikki johdot pois tieltään, hampailla, varsinkin jos ne ovat sen edessä tai reviirillä (lue: sängyssä) Ota tavaksi ostaa tasaisin väliajoin uusia latureita ja pidä pari varastossa. Samoin kuulokkeiden kanssa. Opettele sähköjohtojen perusteet, jotta osaat korjata kalliimmat johdot, esim tietokoneen latauspiuhan, itse. Vaihda hiiri langattomaan ja ihmettele kuinka olet ikinä voinut elää ilman sähköteippiä.

Opi myös että yöpöytä ei ole kaniturvallinen alue, älä jätä sille foliota, hedelmäkarkkeja tai kiivinkuoria. Jos heität roskiin jotain voimakkaasti tuoksuvaa, kuten ne kiivinkuoret, solmi pussi, koska kani muuttuu tarvittaessa MacGyveriksi ja raivaa tiensä sille roskapussille. Pidä pikavalinnassa vähintään yksi eläinlääkäri(ksi opiskeleva) kaveri, jolle voit pistää paniikkiviestejä niiden hedelmäkärkkien ja folioiden jälkeen.

7. Kanin sairaudet.

Lue kanin sairauksista netistä ja keskustelupalstoilta, löydä oireet kanistasi, panikoi ja ota yhteyttä siihen eläinlääkärikaveriin. Muista, että kanisi luultavasti satuttaa itsensä juuri silloin kun olet itse poissa ja kani hoidossa. Kuuntele silloin mummon kaverin kaimalta mitä kanille sattui, soita nyt oikealle eläinlääkärille ja varaa paniikissa aika. Eläinlääkärin vastaanottotiskillä oleva, joka kuuntelee rikkinäinen puhelin-tarinaasi sanoo luultavasti pahimman mahdollisen skenaarion, jolloin olet varma että kani kuolee kohta. Pistä poikaystävä hakemaan kani kotiin hoidosta ja totea, että varvas on tulehtunut. Kun kani herättää aamuisin kurisemalla päälläsi ja pissimällä sänkyyn, vie se kastroitavaksi. Kun se masentuu kastroinnin jälkeen eikä syö, pakkoruoki sitä ja vie se uudestaan eläinlääkäriin. Varaudu siihen, että kanin ostohinta nelinkertaistuu ensimmäisellä eläinlääkärikäynnillä, joita teet pari vuodessa.

8. Kani arjessa
 

Kani nukkuu kanssasi päikkärit, syö kanssasi jos syöt hedelmää, herää vierestäsi aamulla, ellei se herätä sinua ennen herätyskelloa, koska sitä ei väsytä, nukkuu päälläsi laivassa koska sitä pelottaa ja täyttää kaikki paikat kaninkarvalla. Se vaatii rapsutuksia ystävällisesti tökkimällä, puremalla, kaivamalla ja viskomalla muut häiriötekijät maahan. Rakastat sitä koko sydämestäsi ja elät paniikin hetkiä kun mietit oletko varmasti laittanut oven kiinni lähtiessäsi, että kissat pysyvät poissa, vaikka olet kahteen kertaan palannut ovelta tarkistamaan asian. Kani tykkää kuitenkin eniten tädistäsi, joka syöttää sille niin paljon pähkinöitä kun se haluaa, ja muistisairas pappasi tunnistaa kanin kauemmin kuin poikaystäväsi, eli kani tekee sukulaisiin lähtemättömän vaikutuksen.

Muista antaa kanille mahdollisimman ruma nimi, kuten Palle-Julius Verneri Kolmas, ja väännä sitä tarpeen mukaan

Julius
Jule
Julspe
Juulspee
Julspertti
JulePule
JiiPee
Julmuri

JULIUSSS
PALLEJULIUSVERNERI!!!
JULIvitunUS!

K

Nummer trettiosex - O som i Obduktion

En ole lääkäri enkä lupaa että termit tässä tekstissä ovat oikein. Pipot löysälle. Kuvia seuraa.

Tänään perjantaina oli ruumiinavausdemo, tarkemmin sanoen sisäelintutkimusdemo.

Mitä tiesin ruumiinavauksista ennen tätä aamua?

1. Eräs lääkisopiskelija sanoi joskus, että pahinta ruumiinavauksessa on haju, oletin siis että mädäntyvän lihan haju valtaa koko huoneen.

2. Keskiviikkona kävimme ruumiinavaustiloissa, eli tiesin suunnilleen millaiseen tilaan menemme

3. CSI. Häpeäkseni myönnän, että vaikka tiedän oikein hyvin labraosuuden olevan höpöhöpöä suurimmaksi osaksi, jostain kumman syystä uskoin tv-sarjojen ruumiinavaustodellisuuteen. Odotin siis sahaa, verta ja suolenpätkiä.

Lähde:photobucket.com

Mitä pelkäsin eniten?

Ehkä omaa reaktiotani, jos oikean ihmisen näkeminen  onkin ihan eri asia kun kuvien, alanko itkemään? Oksettaako? Olenko ainoa ja sitten se on tosi noloa?

Koska kaikki uskomukseni perustui TV-sarjoihin, luulin tietty että näemme ruumiin kasvotkin, kuvissa ne on peitetty, joten se tekee koko hommasta vähemmän henkilökohtaista. Ajattelin että kunhan päästään sisäelimiin, helpottaa, koska niiden tutkiminen ei ole yhtä inhimillistä/henkilökohtaista kuin koko ruumiin.

No, kuten arvata saattaa tosielämä ei tässäkään asiassa seuraa CSI:tä

Millainen tapaus?

Lääkäri sanoi, että tällä viikolla on kuulemma ollut huonosti keissejä, eli kuolemia. Hän halusi meille alunperin esimerkiksi itsemurhan tehneen henkilön, tai jonkin muun ns. siistin kuoleman. Ei siis mitään silmittömän väkivallan uhria. Näin ei kuitenkaan ollut, ja ainoa kunnollinen tapaus oli ~70v mies, joka oli kävelylle lähdettyään löytynyt pian kuolleena ilman selviä jälkiä/syytä. Poliisi oli tehnyt päätöksen tuoda hänet oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen. Lääkäri tosin sanoi, että jos poliisit olisivat hieman keskustelleet ennen päätöstä, olisi ohitusleikkauksesta jäänyt arpi rinnassa otettu huomioon, ja kuolinsyyntutkinnan olisi voinut siirtää lääketieteelliseen ruumiinavaukseen. Tosin sitten meillä ei olisi ollut katseltavaa tänään. Koko etupuolen peittävät muoviessut päälle, siniset tossut kenkien peitoksi ja tuijottamaan.

Lähde:smart-heart-living.com

Mitä tapahtui?

Vastoin CSI-tyyppisiä odotuksiani, sahaa oli käytetty ennen meidän tuloamme. Assari, kuusikymppinen Nisse, oli avannut rintakehän ja kallon ja ottanut elimet pöydälle esille tutkimusta varten.

Lähde:ntlworld.com

Rinnan avauksessa rintalasta poistetaan ja kylkiluut käännetään sivuille sen verran, että elimet saadaan ulos. Suolia ei tutkita ellei siihen ole erityistä syytä.

Ruumis ja elimet oli peitetty salissa, ja me asetuimme kolmiportaiseen "Katsomoon". Ensimmäisenä lääkäri otti sydämen, keuhkot ja siihen liittyvät henkitorven ja kielen. Ensin tutkittiin sydän, josta löytyi kolme jalasta leikkauksessa siirrettyä verisuonta, hyvässä kunnossa tosin. Jo sydämen tutkimuksessa tajusin kuinka vähän tiedän anatomiasta, vaikka luulin perusasioiden olevan kunnossa. (apua miten se veri nyt virtasi ja missä kohtaa pitää olla paksu lihas ja missä ei!) Sydämessä oli merkkejä keskivaikeasta ateroskleroosista, aortan halkaisussa kuului oikein rapina kun kalkkikerroksen läpi leikattiin. Yllättävää oli, että sydänpussi on tosi tiukasti kiinni sydämessä leikkauksen jälkeen, joten uuden sydänleikkausken toteuttaminen luulisi olevan tosi vaikeaa. Sydämessä oli myös arpikudosta vanhan infarktin merkkinä ja tavallista ohuemmat seinämät. Sydän oli siis todella huonossa kunnossa, vaikka suoraa vastausta kuolinsyyhyn ei löytynyt. Selkeää syytä kuulemma harvoin löytyy, täytyy vain laittaa ns. palaset yhteen todennäköisimmän syyn löytämiseksi

Tutkimus jatkui kehkoihin, joiden pintasuonet leikeltiin ja tutkittiin. Suonista löytyi myös kalkkeutumaa, lisäksi keuhkot olivat mustapilkulliset, saasteista (Singapore-tasoisesta) tai tupakanpoltosta. Keuhkot eivät kuitenkaan olleet pahimmasta päästä, ja nämä jäljet jäävät pysyvästi keuhkoihin, vaikka tupakanpoltto olisi lopetettu vuosia sitten. Mitään hälyttävää ei löytynyt keuhkoistakaan. Niitä käänneltiin ja leikeltiin eri puolilta ja sydän leikeltiin pieniksi siivuiksi (=mössöksi).

Aivot esiteltiin pintapuolisesti, ydinjatke(?) eli se möhkäle mikä säätelee mm. hengitystä siivutettiin jotta nähdään onko siinä verenpurkaumia. Sen jälkeen iso ja pikkuaivot viipaloitiin n. sentin paksuisiksi siivuiksi ja levitettiin tarjottimelle. Aivoissa näkyy infarktin jälkeen koloja, koska solut eivät korvaudu uusilla. Lisäksi aivoissa on tietty isojen suonien koloja.

Lähde: sonoworld.com

Kuvassa olevat aivot on ilmeisesti "fixerattu" koska meidän näkemissämme näkyi tosi selvästi harmaan ja valkoisen aineen ero.

Vatsalaukku ja sen ympäristö olivat ehkä sotkuisimmat, tosin itse ällöän eniten aivoja kun ne näyttää ihan siskonmakkaralta.

Vatsalaukussa ei onneksi ollut melkein mitään, joten hajukaan ei ollut paha. sappirakon puhkaisu päästi lyhyeksi aikaa ikävän hajun, mutta ilmastointi ja huuhtelu auttoivat nopeasti. Sappirakosta etsitään kasvaimia, ja sen suurentumisen näkee jos on ollut paljon ongelmia sappikivien kanssa. Munuaiset olivat tosi paksun rasvakerroksen sisällä, joka yllätti minut suuresti. Samoin itseasiassa kaikki vatsan seudun elimet olivat, vaikka mies oli ollut hoikka. Tämä sisäelinrasva on siis normaalia siinä määrin missä me sitä todistimme, se mikä on se vaarallisen paljon on siis aika iso määrä.

Maksa oli siisti ja se viipaloitiin samalla tavalla kuin aivot, etsinnässä rasvamaksa tai kasvaimet. Mitään ei löytynyt.

Viimeiseksi tutkittiin virtsarakko ja eturauhanen. Kaikki paitsi sydän olivat hyvässä kunnossa eikä lääkärin aikaisemmassa (ennen meitä) tehdyssä ulkoisessa tutkimuksessa näkynyt mitään muuhun kuin luonnolliseen kuolemaan viittaavaa.

Lopuksi saimme mennä katsomaan ruumista ja sisäelimiä lähempää. Ruumiista paljastettiin vain kallon päällinen niin että kasvot olivat peitossa ja kaulan ja lantion väli niin että alaruumis oli peitossa.

Lähde: documentingreality.com

Olihan ruumiin näkeminen ehkä vähän hämmentävää. Se oli tullut laitokselle tiistaina, joten verenpurkaumia, eli merkkejä biologisesta hajoamisesta oli selkäpuolella havaittavissa. Hajusta sen verran, että kaikki haju oli oikeastaan veren metallista hajua eikä varmasti haise sen kummallisemmalle kuin teurastamossa tai edes lihatiskillä. Asia on tietty toinen jos ruumiinavaus tehdään mädäntyneelle ruumiille tai huonosti ilmastoidussa tilassa. Lääkäri kertoi että oli ennen meidän demoa tehnyt post-mortem tutkimuksen junan alle jääneelle, se ei ehkä olisi ollut paras mahdollinen ensikosketus ruumiiseen.

Mitä kaikille leikellyille elimille sitten tehdään?

Ne laitetaan kaikki vatsaan. Aivot ja sydän ja hengityselimet rintalastan alle ja loput vatsan seudulle. Päähän laitetaan ns. paperipallo jonka päälle pääkallon päällinen laitetaan, päänahka vedetään päällle ja koko komeus nidotaan yhteen. Näin ruumis näyttää vaatteet päällä edelleen siistiltä.


Tämä viikko on ollut koulun kannalta tosi lepsu, ja se jatkuu vielä maanantainakin, jolloin on myös vapaata. Olen käyttänyt helpot päivät nukkumiseen, tänäänkin nukuin päivällä pari tuntia, jonka jälkeen tein opiskelijaruokamössöä.

Ketsupin kanssa menee onneksi mikä vaan alas.

K

Nummer trettiofem - ARN-HEL-TMP-ARN

Äiti  lähti keskiviikkoaamuna, ja loppuviikon ohjelmassa oli hukkuneita ja terävän väkivallan uhreja. Hukkuneissa alkoi potkia vastaan, se kun on ainakin omasta mielestäni hirvein tapa kuolla. Keskiviikkona lyhyen koulupäivän jälkeen kävin jonottamassa sairaanhoitajalle lähiterveyskeskuksessa, selvitelläkseni miten on mahdollista uusia suomalaisia reseptejä Ruotsissa. Asia ei ole niin helppo ja monta asiaa on erilailla. Yksi lääke on esimerkiksi sellainen, joka maksaa kuukaudeksi 1330 kr (verrattuna suomen n 17 euroon), ja täällä kun ei ole kelakorvausta vastaavaa systeemiä, vaan kumulatiivinen alennus käytetyn rahan mukaan, lääkärin mukaan se ei kuitenkaan koske kuin Ruotsin kansalaisia. Lääke on lisäksi (ja hintaan viitaten yllättäen) tosi harvinainen eikä sitä saa noin vain edes määrätä. Sain korvaavan lääkkeen, joka toimii kohtuullisesti mutta jossa on ikäviä sivuvaikutuksia, sitä ei myöskään markkinoida Suomessa. Lisäksi koska olin niin viimetipassa sain kunnon puhuttelun lääkäriltä (jes). Täällä myös ehkäisyyn liittyvät asiat hoitaa kätilö, ei lääkäri, ja kätilöähän lähiterveyskeskuksessa ei ole, joten sille pitäisi soitella jonnekin muualle

No, se siitä sairaanhoidon kulttuurishokista.

Torstaina siivoilin huonettani ja kirjoitin hoito-ohjeet vuokranantajalle, joka huolehtisi Julesta viikonlopun ajan. Jule vaikutti melkein ymmärtävän, että oon lähdössä.

Perjantaina lento lähti yhdeltä, ja vaikka nukuinkin vähän pidempään, lähdin aikalailla aamupalan jälkeen kohti Arlandaa. Menomatkalla tulin Finnairilla, joten minulla oli välilasku Helsingissä (Jossa saatoin käydä Longchampin liikkeessä ostamassa ihanan laukun...) Ja jatkoin bisnesihmisten kanssa Pirkkalaan. Kuukauden jälkeen oli ihan kiva olla taas Tampereella, joka oli muuttunut valkoiseksi ! Vantaalla oli mustaa mutta Pirkkalassa jo kylmää ja valkoista.

Selfie Helsingissä

Arlandassa frappuchinoa

Lauantaina lähdin puolen päivän aikaan junalla kohti Jyväskylää kaverin synttäreille, jossa olin yötä ja lähdimme sunnuntaiaamuna takaisin Tampereelle. Sunnuntai meni isänpäiväjutuissa ja maanantai-iltana lähdin SAS:in suoralla lennolla Pirkkalasta Arlandaan. Kone oli pikkuinen ja matkustajia kokonaista kolme :D

Oma osani joulukalenterista kaverin synttärilahjaksi

Kaverin vanhempien kissa, kiltti ja seurallinen ja ikää huimat 21 vuotta !

Julella oli mennyt ihan hyvin, oli kuulemma ollut seurankipeä kun oli joutunut olemaan yksin ja häkissä yli kolme päivää. Sille oli jätetty kuulemma valot päälle iltaisin, ja häkkiäkin oli siivottu ilman että J oli purrut :) Kun tulin takaisin se olikin kovin vastaanottavainen rapsutuksille ja pysyi lähellä koko illan ja yön.Tosin keskiviikkona kun lähdin kouluun en kerennyt laittaa sitä häkkiin ja se oli pissannut sänkyyn ! (Ja sanotaan ettei kanit tee protestipissoja?!). Onneksi pesutuvassa oli kolmen ja neljän välillä vapaata, ja sain lakanat ja peiton pestyä ja peiton jopa kuivaksi rummussa !

Vihdoin toin villapeiton Ruotsiin ! Julekin arvosti

Tuliaiset, myöhemmin keksin että täälläkin on hapankorppuja, mutta ne eivät ole kotoisasti surskorpor vaan kulkevat Vaasanin tekeminä nimellä Finn-Crisp.

Tuliaisia itselle, präst oli hyvää kaksi kuukautta, mutta sitten tuli Oltsua ja Riitan herkun goudaa ikävä.

Hammaslankaa en ole täältä löytänyt kun sikakalliilla apteekista, joten toin sitä halvalla Suomesta :D

Tällä viikolla ei ole paljoakaan ollut koulua. Tiistaina oli professional training luento bioetiikasta vasta iltapäivällä, ja keskiviikkona opimme Shaken Baby Syndroomasta ja kiertelimme oikeuslääketieteen laitosta. Meille esiteltiin labratilat, jossa sopivasti yksi luennoitsijoistamme leikkeli aivoja. Pääsimme myös ruumiinavaustilaan katsomaan, ja meille annettiin vähän neuvoja miten valmistautua perjantain ruumiinavaukseen. Kierros oli lyhyt, mutta poislähtö viivästyi ruumiintoimituksen takia. Ruumista toimitava firma voi siis ajaa autonsa halliin, jossa on  ruumishuoneen "laatikot", jotka se sitten lukitsee ulkopuolelta, ja ne voi avata uudestaan vasta patologi tutkimustilojen puolelta.

Lähde:http://informationng.com

Lähde:giantbomb.com

Lähde:http://urbantoronto.ca/

"Me emme ikinä palauta ruumista ilman aivoja, joten neurologisessa tutkimuksessa ruumista pietään täällä noin viikon-pari."

Auton kuski oli parkissa hallin ulkopuolella kun lähdimme. Autona toimi tavallinen tummanharmaa Volkkarin transporter-paku, jossa on kaksi istuinpaikkaa. Kaikki ruumiit eivät siis kulje juhlallisesti mustissa mersuissa liput liehuen.

Yritän nyt kun koulua on äärimmäisen vähän (tänään ei esimerkiksi ollenkaan) Käydä vähän jumppaamassa. Tiistaina kävin core-tunnilla, keskiviikkona pumppityyppisellä tunnilla ja tänään vähän hölkkäämässä ja venyttelemässä, ettei lihaskivut "pumpin" jälkeen olisi ihan niin pahat kuin pari viikkoa sitten :D
Yritän myös syödä terveellisemmin, helpommin sanottu kuin tehty. Olen kolmeen päivään syönyt kaksi paketillista keksejä...

Nämä ruotsin pikkutomaattipurkit on niin kivoja kun tomaatteja on eri lajia, varsinkin noi tummat on toooosi hyviä! :)

K