Nummer 101 - Atte, Atte

Hon är här igen !

Eli ihan kun olisin voinut tämän lopettaa, täytyy kertoa kaikille mitä teen mitä kuuluu jne.

Muistatteko kun oli vielä lunta?

Että ostin esimerkiksi muotihuulirasvan. Tää on vegaaninen ja noin sadas huulirasvani. En hamstraa.

Viimeksi kirjoitin juuri ennen master thesis- projektin alkamista, ja nyt olen kaksi viikkoa sitä tehnyt.

Aluksi maanantaina suurin harmistus oli, että projekti muutettiin alkuperäisestä. Metodi on täysin sama, eli NGS-geenisekvensointilaitetta käyttäen identifioidaan baketeereja. Alkuperäisessä suunnitelmassa bakteerit piti eristää post-mortem lasiaisnesteestä, mutta koska projektin alullepanija, Karolinska, ei ollutkaan vielä edes aloittanut näytteiden keräämistä projektiin, vaihtui näytteet ns. sukututkimukseksi, eli kolmen sukupolven sylkinäytteiden bakteerianalyysiksi. Ohjaajallani oli niinkin ruusuinen kuva alussa, että kahdessa viikossa olisi ensimmäiset tulokset, ja näin ei tietenkään ole, sillä sylkinäytteiden bakteeripitoisuus on paljon alhasempi kuin PM-näytteiden, joten en ole päässyt puusta pitkään kahdessa viikossa, kun olen yrittänyt optimoida DNAn eristysprotokollaa ja samalla katsonut, onko vika minussa vai protokollassa (se on protokollassa, ettäs tiedätte :D)

Snapchat ja huono huumori

Olen ollut kunnon kielikylvyssä, ja opetellut monta suomenkielistä tutkimussanaa, kuten puskuri (ruots. buffer(t) eng. buffer) ja eristys (ruots. extraktion, eng. extraction). Onneksi montaa sanaa ei ole suomennettu, vaan käytetään englannin vastaavia, joten suurimman osan ymmärrän ongelmitta.

Käytän kahta eri labraa, joka on tietysti kiva, kun on enemmän välineitä ja vähän vaihtelua. Muutenkin tämä "aikuiselämä" on kauhean väsyttävää. Siis 8h päivässä töissä, niin en kyllä meinaa jaksaa paljoa muuta. sen lisäksi kaksi kertaa viikossa käyn aikuislukiossa Venäjän alkeiden kurssilla ja kerran-pari viikossa pidän serkulle pääsykoevalmennustunteja. Kaiken vapaa-aikani melkein makaan sohvalla, joten uudenvuodenlupaus liikkumisesta on vielä harkinnassa, onneksi en silloin asettanut sille mitään aikataulua :D

Ubuntussa on valmiina foneettinen venäjän näppäimistö, joten ainoa mitä tarvitsin oli vähän ebayshoppailua, jotta sain tarrat kuvaamaan oikeita näppäimiä

Toisaalta kaikki on ollut kivaa, olen monta vuotta halunnut opiskella venäjää, gradutyö on mukavaa, ja ennenkaikkea se, että töitä ei tarvitse viedä kotiin vaan illat ja varsinkin viikonloput ovat ihan vapaita. Se itsessään tuntuu jo arjen luksukselta.

Tietysti esimerkiksi tällä viikolla ja tulevina viikkona, R tekee jonkin verran iltavuoroja, ja sellaisina päivinä emme paljoakaan näe, kun minä herään kuudelta ja R tulee vasta hieman ennen puolta yötä kotiin, jolloin olen jo nukkumassa.

Viikonlopun Kimi oli meiilä hoidossa, ja peloista huolimatta yö sujui rauhallisesti, onneksi rappu jossa asumme on lähinnä vanhusten ja lapsiperheiden asuttama, joten yöllistä liikennettä johon koira reagoisi, ei juurikaan ole.

Lampaanluu, eli bätmän menossa parempiin suihin.

 Ei tuo Juliuksen ja Kimin yhteiselo niin ruusuisesti mennyt. Kimillä oli kuonokoppa kun ne päästettiin yhteen,  ettei mitään sattuisi, mutta lopulta se oli Kimi, joka tuli taakseni pakoon ilkeää Julea.

No, töiden lisäksi mitään kummalisuuksia ei ole ollut. Parin viime viikon köyhänlainen kuvakokoelma

Alan kokkaan useamminkin viinin kanssa, koska kaikki ei ikinä mene ruokaan, vaan on ihan pakko juoda loput. Minulta ei muuten tätä ostaessa kysytty henkkareita alkossa. Tämä voisi olla ikäkriisin paikka.

Isä ratkaisi wifittömyyden laittamalla hiiren usb-vastaanottimen kokoisen wifitikun tietokoneeseen, ja kaikki on hyvin taas

Vaihdoin puhelimeni suojakalvon, ja yllättäen resoluutio parani :D

Jälkiruokaa, italianmatkan jäämistöstä

Laiska jänis

Julen päivällinen

Porkkana ei maistunut kun oli päärynää

Ja pääsin muuten elämäni viimeisestä tentistä läpi! Tiistaikalja !

Ilmoitin ylpeänä serkulle, etten ole koko tänä vuonna ostanut yhtään vaatetta vielä! serkku totesi aika kuivasti siihen, että nyt on vielä tammikuu. Se ei ymmärrä mikä saavutus tää on, siis minulle. Vaikka niinkuin sanoin muuttaessa R:lle: "jos mulle tulee himo ostaa uusia vaatteita, laita mut siivoomaan tää vaatekaappi, niin mun ahdistus liiasta vaatemäärästä kasvaa tarpeeksi suureksi eikä oo enää intoa ostaa yhtään lisää tekstiilejä."

Tietysti osasyynä shoppailemattomuuteen on se, että iltaisin en käy ostoksilla eikä viikonloppunakaan ole (vielä) tullut lähdettyä kaupoille. Lisäksi odotan edelleen, että R tilaisi minulle toivomani joululahjakaulahuivin.

K

Nummer 100 - Det var Uppsala det

Sopivasti sadas postaus onkin sitten viimeinen postaus koulunkäynnistä Uppsalassa. Se, jatkanko kirjoittamista tässä blogissa, on vielä auki. Ehkä päivittelen yhtä säännöllisen epäsäännöllisesti kuin tähänkin asti, ehkä en. En tiedä :D

Joululomalla keskityin vähän liikaa kaikkeen paitsi tenttiin lukemiseen. Vaikka olin ajatellut, että minulla oisi koko loppiaisviikko aikaa lukea, en oikein saanut mitään aikaiseksi.

Viimeiseen tenttiin sai ottaa kirjan mukaan, joten tuntui turhalta lukea kirjaa. Lisäksi koko kurssilla, joka oli 15 op:n arvoinen, oli vain viisi luentoa. VIISI. eli luentomateriaaliakaan ei oikein ollut (ja lisäksi se oli tosi huonoa....) Tein siis ihan kaikkea muuta koko viikon, ennekuin maanantaiaamuna lähdin Helsingistä kohti Arlandaa.

Laitoin isän koiralle takin. HAHAHHA. no. oli ulkona kylmäkin.

Isän piti vaihtaa koneeseeni käyttöjärjestelmä gradun tekoa varten, eikä kaikki mennyt kuin Strömsössä, joten ilta meni pitkäksi

koneeni oli siis ilman nettiä koko viikon.. oho :D

Kokkasin vähän ranskalaisia lounaaksi itslleni

yritin lukea

ei onnistunut

Lento oli melkein tunnin myöhässä, mutta onneksi maanantain "kyselyseminaari" eli viimeinen tapaaminen opettajien kanssa oli vasta iltapäivällä, joten kiire ei sinänsä ollut. Kurssi oli aivan surkea, suoraansanoen, ja opetuksesta vastaavat opettajat olivat nuori saksalainen, erittäin itseriittoinen, heppuli ensimmäisessä ns. oikeassa työssään, eli assistant-proffana yliopistolla. Kurssivastaavana oli farmasian laitoksen proffa, joka oli mukava ja äärimmäisen osaava, mutta joka ei osannut englantia "för fem penni" eikä opetuksesta tullut mitään, ruotsiksi asiat kyllä toimivat, mutta tämä ei ollut reilua, kun melkein puolet eivät osaa ruotsia.

liukuportaat maan alle junalle

Maanantaista keskiviikkoon istuimme kaikki koululla tekemässä vanhoja kokeita ja käymässä läpi seminaareja, ja tällä kertaa tenttiinluku sujui aika hyvässä hengessä (varmaan koska ei oltu nähty toisiamme melkein kuukauteen) ja vaikka taas olin vain se vastaanottava osapuoli, helpotti silti vähän, että kemiaosuus tentistä ei tuottanut vaikeuksia, toisin kuin muille, jotka olivat olleet biologia-kandissa.

opiskelumotivaatio: "I can do it!"

Opiskeluotivaatio 5 min myöhemmin "fuckmylife"

Minä ja Norjalainen olimme hotellissa yötä, ja koululta tulessa söimme roskaruokaa ja luimme aamuyöhön. Varsinkin yö ennen tenttiä oli aika levoton, koska kofeiinia kului ja stressi painoi. Tentti oli e-tentti, ja alussa aikaa oli asetettu tunti vähemmän mitä piti, ja netti katkeili välillä, joten ulkopuolisia stressitekijöitä löytyi. Lisäksi tuntia ennen ajan loppumista, kun luulin olevani valmis, kävin läpi tentin ja olin omasta mielestäni vastannut kaikkeen väärin, ja aloin korjaamaan kaikkia vastauksia paniikissa, ja luultavasti vielä väärin päin. aloin vielä korjaamaan viimeistä vastausta 20 sekuntia ennen ajan loppumista. Norjalaisella jäi lause kesken kun meidät heitettiin systeemistä ulos ajan loputtua. Tuli tämäkin ihme nähtyä, jossa kirjoitan viimeisille sekunneille. Ainakin olin tehnyt niin paljon kuin osasin, mutta silti päälimmäiseksi jäi tunne, että uusinta kutsuu kuuden viikon kuluttua. Onneksi tulokset tulevat jo helmikuun alussa..

Tässä timelapse-kuvakollaasi viimeisestä illasta ja tunteista lukemisen aikana.

Jouduin ostamaan tippexin koska olin kirjoitanut kirjaan yhden sanan kuulakärkikynällä..

Hotellihuoneselfie!

..Men inte vuxenskrik

Onneksi hotellilla oli 24h kahvikone, ja kivat yölobbyistit eivät veloittaneet meiltä kahvista ! :)

Illan teema

Torstaina suunnistimme hakemaan tonkan viiniä ja yritimme tehdä osoitteenmuutosta turhaan.

Ruotsissa posti on vähän vieä epäluotettavampi kuin Suomessa, sillä posti jaetaan vanhaan osoitteeseen, vaikka osoitteenmuutos olisi tehty. Ainoa vaihtoehto saada postinsa (tai siis ei saada niitä vanhaan osoitteeseen jonkun toisen luettavaksi) on tehdä "eftersändning" jälkilähetys, palvelu joka suomessa on pari kuukautta ilmainen, ruotsissa ei. Eftersändning Suomeen on hullun kallis, ja Ruotsin sisälläkin hieman hintava. Oikeasti jos palvelua ei ole ostanut, postin pitäisi palata lähettäjälle, mutta näin ei siis käytännössä ole. No, viini tuli käyttöön.

Menimme tapaamaan muita luokkalaisia illalla nationille, ensimmäistä kertaa koko maisteriaikana, joten ollaan oltu erittäin sosiaalisia :D Tosin koko viikon lyhyiden yöunien takia menimme jo ennen yhtätoista ruotsalaiselle ja nukkumaan..

"lasillinen viiniä" vertauksena vieressä teeman vesilasi

Ruotsalaisen kilpikonna Peggy!

Peggyn manikyyri, eli kilvenhoito

Aamulla söimme hotellinveroisen aamiaisen ruotsalaisen laittamana, ja lähdin kohti Lentokenttää. Saavuin Helsinkiin iltapäivästä, ja sain tädiltä kyydin Tampereelle. Se oli kyllä vähän kiukkuinen koska neljän aikaan perjantai-iltapäivällä liikenne ei ole kaikista sujuvinta kehä kolmosella :D

Illalla vein taas koneeni isälle korjattavaksi, ja tällä kertaa se sai sen jopa kuntoon !

Junasta matkalla lentokentälle. Uppsalassa oli kaunista ja kylmää, ensimmäistä kertaa kylmempää kuin Suomessa !

Koska tietysti

Jule antoi jopa rapsuttaa kun tulin, ja se haisteli ja kiersi innoissaan mun ja R:n jalkoja, teki pari ilohyppyä ja jäi sitten kiukkuisella ilmeellä katselemaan meitä, kun se muisti että oli ollut taas hoidossa viikon.

Isälle meno oli vähän jännää, kun viimeistä tienpätkää ei oltu aurattu. "Onko naapuri ajanut siitä?" "Ei, naapuri on ajanut vaan moottorikelkalla" huoh maalaiset.

R. asetteli Julen tukan. Julea ei naurattanut

Nyt yritän lukea vähän artikkeleita maanantaita varten, sillä "työt" alkavat! jännää !!

KkkK