Nummer 107 - Materialismproblem

Myönnän, olen materialisti. Hehkutin viime postauksessa ostamattomuutta, ja heti seuraavana päivänä menin shoppailemaan, enkä todellakaan lähtenyt tyhjin käsin. Ja nyt tuntuu kivalta!

Vaikka ei ehkä pitäisi. Katselin sitten illalla tunnontuskissa paikkaa, johon voisi lahjoittaa tavaroita. Kaveri ehdotti Hope ry:tä. Kun katselin niiden nettisivuja, huomasin ettei minulla taida olla varaa lahjoittaa sinne, lastenvaatteita minulla ei tietenkään ole, ja erikoistavaroihin, kuten rahalahjoituksiin ja harrastevarusteisiin minulla ei taida olla varaa. Ajattelin lähinnä lahjoituksina verhoja ja päiväpeittoja.. En tiedä hyväksyvätkö ne niitä, täytyy udella sieltä päästä. Konttiin, SPRlle tavara olisi tietysti helppo viedä, mutta he myyvät osan ja lahjoittavat vain pienen osan. Ei sekään välttämättä huono asia ole, tarpeeseenhan niitäkin ostetaan, ja SPR kuitenkin myy ne edullisesti.

No, mitä sitten tänään ostin. Poikkesimme Klaffissa ja Piirongissa, tarkoituksena pyörähtää ja vähän vakoilla missä päin myymälää vuokraamani pöytä on. No, enhän minä sieltä tyhjin käsin lähtenyt.. Löysin -50% pöydästä Sandin silkkitopin, koko oli hieman iso, mutta rypytykset ja kuviointi peittävät sen hyvin, ja hintaa oli vain kolme ja puoli euroa! =) Lisäksi toisessa -50% pöydässä oli vessakyltti puoleen hintaan, eli siitä maksoin kokonaiset 25 senttiä, eli olin tosi tyytyväinen löytöihini, ehän niitä melkein lasketa, eihän?

Ideaparkista ostin pyyhkeitä. Minä, joka lupasin kuukausi sitten pyhästi R:lle etten enää osta yhtään pyyhettä koska minulla on niitä jo aivan liikaa. En yhden yhtä pyyhettä.

Mutta nää oli Tamperelaista designia! Ja sitäpaitsi pyörin pari tuntia R:n kanssa miesten vaatekaupoissa, joten olin ansainnut nää. Käytännössä.

Seliseli.

Asiaan: Ne on niin nätit! vaaleenpunasta ja pitsiä ja jee!

Oon jo pitkään jankannut R:lle, että pitää mennä joku perjantai "after workiin". Eilen saatiin vihdoin aikaiseksi lähteä, jaksettiin ihan tunti olla kaupungissa kun piti päästä kotiin nukkumaan... No, olihan se ihan kiva edes nopeasti vilkaista Tampereen yöelämää.

Julius kävi tänään myös retkellä. Kun lähdin ruotsiin, se meni omaan laukkuunsa odottaamaan, ja kun se perjantaina seurasi mua ulko-ovelle asti, jotta pääsisi mukaan, päätin että senkin pitää saada jännitystä elämäänsä, joten vein sen mummulaan. Siellä se oli koko päivän kun me shoppailimme, ja myös illan kun tuutoroin ja juorusin serkkujen kanssa.

K

Nummer 106 - Hår och shopping

Olin aloittanut tämän päivityksen otsikolla "att jobba självständigt". Juuri nyt en yhtään muista, että mitähän mun asiasta piti sanoa., joten aloitan nyt päälimmäisenä mielessä olevalla asialla. Siitä puhe mistä puute, tiedättehän?

En ole ostanut itselleni vaatteita/kenkiä/asusteita, sitten Suomeen muuton. Viimeisin vaateostokseni on collegepaita ja urheiluasusteita Barkabystä. Hyvin pitkällisen nalkuttamisen jälkeen (lue 3 kk) sain vihdoin R:ltä joululahjani. (Unohdan nyt mainita, että se kyllä hommasi mulle toiveiden mukaisen joululahjan ajallaan, mutta se en tykännyt väristä (itse toivoin valkoista, valkoinen olikin huono) joten se lähetettiin takaisin.)

No,enihuu, nyt kun kolmen kuukauden vka (vaate/kenkä/asuste) ostamattomuuden jälkeen sain jotain uutta, oli ihan huikeeta! Ja oikeasti tarvitsin kaulahuivia, minun talvihuvini ovat 8-10 vuotta vanhoja, eli lukioajoilta, ja mulla on ollut kauhea ressi siitä, ettei mulla ole sellaista muodikasta isoa ja muhkeaa huivia.

Syy miksi spesifioin ostelun vaatekenkäasustekategoriaan on, että ihan ostelematta en ole pystynyt olemaan. Vaikka en ole myöskään ostanut lähes yhtään meikkejä ja muuta kemikaaliotuotetta, olen toivonut äidiltä parin loppuneen puuterin tilalle uudet, ja se toi ne mulle laivalta hiihtolomalla. Ostin myös jopa kaksi (!) naamarasvaa. Yhden perusvoiteen, decubalin punakorkkisen, ja nyt mammuttimarkkinoilta Lumenen yövoiteen vitosella.

Ja sitten. Ja sitten on se ebay. Sieltä on tullut paljon paketteja. Koska tarviin vaan niin kovasti kaikkea... EIKU. Kun aloitin työt, ostin kaulanauhan sieltä, ja sellaisen lasketteluhissilippuavaimenperän. Ja kännykän näytön suojakalvoja. Ja näppäimistöön kyrilliset tarrat. Koska kännykän suojakuoreni alkoi olemaan hyvin likaisen ja kuluneen näköinen, ostin myös uuden takakuoren puhelimeeni. Tai oikeastaan ostin kolme.......

Ja sitten vielä oli ihan pakko saada hampaidenvalkaisuliuskoja ja jalkakuorinta ja vauvakutsuille kuppikakkukoristeita. Että kyllähän sitä on kaikkea kovin tarpeellista tullut ostettua...

Mutta edelleen olen aika ylpeä tosta vaate- ja kosmetiikkapuolesta. Kosmetiikkaan palaan joskus myöhemmin, se varasto nimittäin lisääntyi jonkin verran joululahjojen myötä..

Sitten toinen osa, eli hiukset. EN myöskään ole käynyt kampaajalla sitten viime kesän (!) periaatteessa pitkien hiusten kanssa kampaajalla ei tetenkään ihan hirveän usein tarvitse käydä, kun ei tarvitse säilyttää mitään erityistä muotoa, mutta kyllä nyt alkaa olemaan jo vähän ahdistavaa tämä. Serkkuni, joka ei piittaa kauneusjutuista yhtään, soitti ja sanoi, että kävi ensimmäistä kertaa neljään kuukauteen kampaajalla, ja nyt on hyvä olla kun on hiukset kunnossa! Niin.. itsellänihän on kahdeksan kuukautta kampaajakäynnistä. Viime heinäkuussa kampaaja värjäsi hiukseni aika tummiksi, koska se olivat monien raidoitusten jälkeen muuttuneet tosi vaaleiksi, mikä ei oikein sovi minulle, mutta kuitenkin omaa sävyäni vaaleammiksi, joten juurikasvu näkyy. Ajattelin, että ehkä se näyttäisi sellaiselta muodikkaalta tehdyltä juurikasvulta (ombre tms) mutta ei. se näyttää ihan juurikasvulta vain.Koska labratyössä hiukset ovat aina tiellä, olen googletellut erilaisia nutturakampauksia, ja saanut ihan hyviäkin ideoita. Tukka ei näytä niin kauhealta ja suttuiselta ja huonokuntoiselta kun se on kiinni. Mutta näytän mielestäni ihan mummolta (vrt se mummo-emoji)

tästä löysennetystä kalanruotoletistä, josta on tehty nuttura niskaan tykkäsin kovasti.

Nutturoita, joista ei ollut kuvia, oli esimerkiksi oscareista bongattu, simppeli kolmen letin nuttura, jollainen olivia wildella viime viikolla.

Vielä loppuun menneiden viikkojen kuvia, kävin nimittäin ruotsissa Pikku-Loan synttäreillä!

Ja sitten on yllättäen Julekuvia. Julella on myös matkakuume, kun se ei oo matkustanut niin pitkään aikaan. Se yritti pakata itseää mun matkalaukkuun kun lähdin, ja tänään se oikeasti meinasi lähteä mun kanssa töihin. Seurasi eteiseen asti... Täytyy viedä se vaikka mummolaan reissuun.

Sc-filtterit. Viihdyttää väsynyttä

K