torsdag 28 april 2016

Nummer 115 - Dåliga bilder och en Antti

Viime viikonloppuna kävin Helsinkikavereiden kanssa syömässä ja yksillä jonka jälkeen lähdimme J:n kanssa Antti Tuiskun keikalle. Keikan jälkeen menin viimeisellä junalla Tampereelle. Viikko on ollut aika levoton, kuvista päätellen ainakin.


Iltapuhde eli opiskelu

Näkymä taloyhtiön saunan ikkunasta järvelle ja tunnelityömaalle. Täytyisi käydä useammin

Hauskaa iltaa vaan niin.


EN tiedä kiukuttiko sitä enemmän likainen vessa, vai se että olin sen huoneessa


ETSI VIRHE


HUOMIOO TÄÄLLÄ ON VIRHEE



Kävin vahingossa pyynikillä aamulenkillä. Näköalat olivat hienot, mutta muuten ei ollutkaan mitään hienoa tässä.


Naamarasvat. Pitäisi kuulemma olla oikeaa kasvorasvaa, mutta tykkään ihan perus decubalista. Se varmaan kaduttaa sitten vanhana ja ruttuisena.


Karkkia ilman liiavtetta jee! (eli liivatettomia?)

Jule on nyt melkein viikon nukkunut yöt sängyssä, tai vähintäänkin tulee sinne riehumaan heti kun meidän herätyskellot soi. Kuvaamisesta se ei ilmeisesti silti tykkää.

Tukkaväsäys


Älykkyyteni kulminoituu tähän kuvaan. Vastavaloon kuvaaminen näkemättä. Ei voi tulla kun just näin hyvä.

Vakava ilme.
 Tykästyin tähän kampaukseen sen helppouden, nopeuden ja pienen jujun vuoksi.

K

tisdag 26 april 2016

Nummer 114 - Goda försök i köket

Pari viikonloppua sitten hain isän luota varastosta sähkövatkaimeni (on muuten yksi vaikeimpia suomenkielisiä sanoja, miksei se voi vaan olla sähkövispilä? Tai edes eelvispi) Ja päätin yksi kaunis etäpäivä leipoa sämpylöitä. Olen ihan uusavuton leipien kanssa, ja tarvin taikinakoukut jotta saan edes auttavan sitkon aikaiseksi. Sama ongelma on pullissa. Ne kerrat kun uunista on tullut kuivia ja halkeilleita känttyjä on mahdoton laskea vain yhden käden sormilla.

No, tällä alustuksella voitte vaan kuvitella mitä tämänkertaisesta sämpyläjutusta tuli.. Tein taikinan koukkujen kanssa, ja olin aika tyytyväinen. Taikinan piti kohota 1-1,5 h, ja joskus luin, että taikina kohoaa parhaiten mikrossa, jota on vähän lämmitetty ensin, ja olin juuri sopivasti lämmitttänyt lounaani mikrossa, joten eikun taikina sinne. Fakta jonka ohitin, oli, että jos taikina on lämpimässä, kohotusaika on vähemmän kuin se 90 minuuttia...

Puolet taikinasta jäi mikroon.

Tämä oli ns idioottivarma resepti, jossa taikinaa ei vaivata eikä kohoteta enää uudestaan, vaan möykystä lohkotaan samankokoisia paloja, heitetään pellille ja paistetaan.


Näitä ei kannata ilmeisesti laittaa ihan kiinni siihen vastukseen?

Toinen pellillinen jopa onnistui, että hei, kyllähän tää tästä !

Sunnuntaina oli kaverin vauvakutsut, ja minä ja H leivoimme sinne kuppikakkuja, reseptin nimi oli "better than sex cupcakes" Ja odotukset korkealla.

Taikinan teko meni kohtuullisesti, minä laskin määrät uudestaan, koska H ei ollut ihan kartalla (175 g ja tuplataikina. Eli 250 g?). Se taas kielsi mua laittamasta voita mikroon jos ohjeessa lukee huoneenlämpöinen (laitoin sitten jääkaappikylmää voita ja vispilä vatkain kävi aika kuumana) .

Kuorrutus tuli toteuttaa niin, että maito suurustetaan jauhoilla (ei minun osaamisaluettani) ja jäähtyneeseen maitoon laitetaan voi ja sokeri. (onneksi siivilällä saa jauhoklimpit pois)

Ennen kuorrutetta muffinsseihin laitetaan reikiä, ja sisään pursotetaan kinuskia. H oli ostanut karamellisoitua kondensoitua maitoa, ja päätettiin Reseptiblogissa olevien kuvien perusteella, että meillä on oikea tahna purkissa, eikä sille tarvi muuta tehdä.(Ei sillä, että olisi ollut aikaakaan...)

Tehtiin kuorrutetta tuplasatsi, vatkattiin, koristeltiin, kuorrute valui muffinsseja pitkin pöydälle, vatkattiin lisää, kuorittiin vanha kuorrute pois, laitettiin uusi tilalle, kuorrute valui edelleen pöydälle, vatkattiin vielä enemmän, kello kiisi, ja kolmannella yrittämällä saatiin kuorrute pysymään!

Olin itse ehdottanut, että nähdään porukalla 13:55, ja yllätetään juhlakalu 14:00. Me lähdimme ajamaan 13:55, ja vaadimme, että muut (meille tuntemattomat) ihmiset odottavat muutaman minuutin meitä, että päästään kaikki yhtäaikaa sisään. Siellä ne pönötti kiekkuisena räntäsateessa kun H kurvasi poikaystävänsä poppigolffila pihaan. MORONNÄÄS



Vihdoin onnistunut
Eikä tässä vielä kaikki, päätin tehdä vielä paistia ja uuniperunoita.

Perunat olivat hyviä, ja R otti niistä kunnian koska se kuitenkin kuori ne.

En oo varma oliko tää lihaa vai purkkaa. putaato puteito.
Aamupalaan olen parina aamuna vähän panostanut. Siis sen terveellisyyteen lähinnä, en haastavuuteen.


Raahasin R:n myös Marimekon ystävämyynneille. Siellä se seisoi Ideaparkin tuulikaapissa joukkuekaverinsa kanssa, jonka vaimo oli myös päättänyt, että ystävämyynnit on mitä parhainta perheen yhteistä aikaa.

kotiutin puoliväkisin (ET KYLLÄ TARVI YHTÄÄN KIPPOO) mustavalkoisen kipon. (MÄ LAITAN TÄHÄN VAIKKA KANANMUNIA SAATANA) ja se pääsi yhdessä Sveitsistä tuodun maitokannun kanssa aamiaispöytään viikonloppuna. (Kato nyt! ne munat menee tähän uuteen kippoon!)
Koskahan R saa inspiraation alkaa kokkaamaan, ihan vaan ettei tarvi syödä mun ruokia.:D

K

tisdag 19 april 2016

Nummer 113 - Nagellacksnack

Olen ehkä aiemmin maininnut, kuinka minun kosmetiikkahamstraamiseni menee kausittain. Tietyn aikaa haluan kaikki maailman kivat ja jännät suihkusaippuat, sitten vartalovoiteet, sitten huulipunat jne. Jossain kohtaa R ilmoittaa, että taas menee vähän lujaa. Yritän sitten huonolla menestyksellä rajoittaa kyseisen tuotekategorian ostamista, mutta olen siinä aika epämotivoitunut, koska ajattelen, että sekin innostus loppuu kohta. Pari vuotta sitten se kategoria oli kynsilakat. Niitä kertyi valtava määrä niin, että heitin osan jo aikaa sitten pois, mutta vaikken ole niitä tietoisesti kerännyt enää vähään aikaan, aina välillä ostan jonkin lakan. Uusin lakkani on nudelakka, jonka sain kampaajaltani/kummitädiltäni kun kävin siellä edellisen kerran. Kun pyyhin äsken pölyt kynsilakkahyllystäni ja kävin lakat läpi, huomasin, että täydellisen nudelakan metsästykseni on kerännyt hyllyyn ison kasan nudelakkoja. Huvittavinta on, etten edes käytä nudelakkoja melkein ikinä.

Tosin kynteni ovat oikeastaan aina lakatut, koska lakka antaa kohtuullisen suojan hauraille kynsilleni, ja mahdollistaa edes inhimilliset lyhyet kynnet. Pitkistä ja kauniista kynsistä minun on turha haaveilla, ainakaan luonnollisista sellaisista (Tässä voisin palata kynsikoristeluhamstraukseeni sille ajalle, kun geelasin itse kynsiäni...)


Punaiset ja valkoiset. Kuten näkyy, kynsilakkoja on halpoja ja sitten vähän kalliimpia. Valitettavasti lakoista huomaa yleensä niiden hinnan, ja kaikista halvimmat kuivuvat SUPERHITAASTI ja kestävät tosi lyhyen aikaa kynnessä hyvinä, vaikka laittaisi kaikki maailman alus-ja päällyslakat.

Essie ja OPI ovat laadukkaimpia lakkojani, mutta tietysti myös hintavia. Opeja en hirveästi edes osta, muuta kuin miniversioina. Essien kestävyys ja suti ovat tosi hyviä, mutta monien vaaleiden sävyjen pigmentti on aika huono, sama juttu Opeissa.

Mavalan kynnenkovettaja on paras koskaan kokeilemani.

YSL:n lakkoja olen ostanut laivan taxfreen alesta. Niissä on hyvä levittyvyys ja kohtuullinen kestävyys ja pigmentti, ja tietysti ne tuovat kivaa ekstraa kauniilla pulloillaan. Päällyslakoissa luotan OPIin



Dependin ja KIKOn lakat ovat edullisten lakkojen helmiä. Dependeissä (pienin pullo kuvassa) on mieletön pigmentti, ja KIKOt ovat mielestäni kaikin puolin täydellisiä, haastavat ihan tosissaan OPIn ja Essien, ja hintaa on vain kymmenesosa (Italiassa siis, Ruotsissa joka on lähin KIKOjen jälleenmyyjä, ne olivat kai huimat 4 euroa pullo)




Lila lakka on KIKOn, ja oranssi Gina Tricotista, josta saa myös aika hyviä lakkoja, tosin niillä on jo keskivertolakan hintakin, noin 8 euroa muistaakseni. Valitettavasti en ole edelleenkään taiteellinen, ja lakka ei vain näytä ikinä hyvältä lähikuvissa.

Olen nyt panostanut hirveästi siihen, että tämä kämppä pysyisi edustuskelpoisena. Oli tosi kiva, kun viime viikonloppuna serkku tuli extempore yökylään, ja olimme juuri siivonneet, eikä yhtään hävettänyt tuoda sitä sottaiseen kämppään, päinvastoin ! (Toim huom. Kaikki ketkä ovat ikinä käyneet kotonani, tietävät että siisteys ei todellakaan kuulu vahvimpiin puoliini)

Tietysti myös tilapäiskämpässä asuminen, ja se, että ei oikein ole omia tavaroita, eikä niille harvoille omille ole oikeita paikkoja, tekee epäsiistin ihmisen siisteydestä vieläkin haastavampaa.


Esimerkiksi kaikki kuivatavarat ovat pöydällä purkkikasassa samoin kuin leivät. Myös iso osa keittiövälineistä on pöydällä. Ideaalitilanne olisi, että kaikki ylimääräinen olisi kaapeissa, eikä kahvin- ja teenkeitinrykelmää olisi viemässä tilaa, vaan niillä olisi säilytyspaikka, josta ne voisi nostaa käyttöä varten esille.


Ostin Hemtexistä viikonloppuna vahapinnoitteisen pöytäliinan, niihin luotin myös omassa kämpässä arkikäytössä, sillä pöytäliina suojaa puupöydän pintaa, ja vahaliina on helppo pyyhkiä, eikä sitä tarvitse vaihtaa joka ruokailun jälkeen (kyllä. porsastelen syödessä)

Julekuva vielä.
Hejsålängeeeeee
K

måndag 18 april 2016

Nummer 112 - Vecka 13/20 och vinglasfunderingar

Niin nopeasti on gradusyksy mennyt. Tänään sain vihdoin pääsiäisenä valmistuneet tulokseni Eeeenpäin bioinformatiikolle. Bioinformaatikko P tekee puolta päivää, joten tuloksia saa tämän, ja ohjelmien hitauden takia odotella. Toivottavasti niiden kanssa ei tule kiire, sillä itse kirjoitus ei oikein etene ennen edes alustavia tuloksia. Kirjoitin intron ja materiaalit ja metodi-osuuden valmiiksi viikko sitten, enkä oikein voi edetä ennenkuin tiedän mitä kirjoitan. Olenkin tehnyt hieman lyhyempiä päiviä, sillä kolmen viikon päästä lupasin aloittaa labratyöt toiseen projektiin, ja silloin pitäisi samalla myös kirjoittaa gradu kun tulokset ovat tulleet, joten nyt kerään mukamas voimia siihen.




Kun kotoa ei ole tarvinnut lähteä aikaisin, olen jumittanut ja keksinyt kaikkea turhaa tekemistä, niinkuin sadan pinnin tunkemista päähän aamulla nutturatutoriaaleja tuijottaen.

Vihdoin saimme viikko sitten aikaiseksi käydä isoilla ostoksilla kaupassa, joten olen kokkaillut kaikkea epäterveellistä, niinkuin perjantaina sloppy-joeja ja bataattiranskiksia. Koin ahaa-elämyksen kun luin, että bataattiranuihin voi laittaa korppujauhoja, jolloin ne imevät kosteutta ja rapeutuvat kivasti.

  


Torstaina siivosin vessan, ja suihkuttelin vessan lattian suihkulla, jolloin sain villakoirakokoelman liikkeelle pyykkikoneen alta, ja pyyhin pölyjä kun R hinkkasi keittiön metallipintoja kiiltäväksi, kiitos vaan livin siivoushjelmat :D

Lauantaina otimme itseämme niskasta kiinni, ja siivosimme sitten lopun kämpän, ja pesimme lattiat ja imuroimme joka huoneen. En kyllä ihan heti muuta näin isoon kämppään, tai ainakaan ennen kuin minulla on varaa siivoojaan. Liian rankkaa. Oli kuitenkin pakko, myös sen takia, että mummo heitti (ehkä vitsillä, mutta mä en ymmärrä vitsejä) että voisin pitää valmistujaiset täällä. (Toisaalta, missäs muuallakaan) mutta sitä varten pitäisi siivota vielä tarkemmin, lattioiden lisäksi myös matot ja ikkunat... Tai ikkunat oikeastaan jo kohtapuoliin, kunhan vähän lämpenisi vielä.

Lauantaina lähdimme illalla sitten juhlistamaan ahkeruutta baariin. Hyvä me.

 

NONIIN. se siitä rönsyilevästä tekstistä. Mitäs koulu?

Koulu. eli lopputyön vaiheet. Tosiaan nyt olen vähän haahuillut, mutta alan tutkimaan kontaminantteja, sillä kaikkia "ei-ihmisbakteereja" ei voi hylätä kontaminantteina, joten opiskelen nyt bakteereja yksitellen, katsoen mitkä kannataa ottaa mukaan tuloksiin, ja mitkä ovat oikeita kontaminantteja.

Ilmoittauduin myös valmistujaisgasqueen, eli iltajuhlaan. Kohta pääsen mekkoshoppailemaan !

Kävin myös extemporee Turussa taas pari viikkoa sitten, kun J järjesti pikasynttärit. Turussa san kuulla, että aikuisilla on viinilasit. Aikuisilla on luultavasti myös jonkinasteinen oma kämppä.

Voisin silti panostaa viinilaseihin. Marimekossa alkaisi ystävämyynti ja sukat makkaralla lasit olisivat alessa. Jos sitä vaikka pari paria ostaisi. Koska aikuisuus. Oon aina ajatellut että viinilasit on jotain hienoa, ja täytyy tarkkaan miettiä mitä sarjaa haluaa. Vuosi sitten päätin sarjan, ja nyt täytyy odottaa ilmeisesti häälahjalistaa. Tai vaihtoehtoisesti synttäreitä. Viinilasihomma on ollut hidas ja vaikea, kun en tykkää Iittalan laseista. Tai tykkäsin Aurorasta, ja mulla on neljä niiden skumppalasia (jotka on muuten tosi kauniita) mutta sen tuotanto lopetettiin, joten sarjani jäi vaille viinilaseja.

Prisma.fi (Aurora)


Haluan Orreforsin lasit (ainakin tällä hetkellä). Joko Efva Attlingin Amor vincit omniat (1500kr /kaks lasia JUMALAUTA)

Tai samantyyppiset pyöreät Differencen lasit
Orrefors.se Nämäkin on 500 kr /kpl


Edelleen Orreforsilta, Carat-sarjan snapsilasi on aika nätti
Orrefors.se
Tai tämä:

Orrefors.se






Fazer Cafe aamupala
Eipä kai muuta. Stressiä odotellessa pari(kymmentä) Julekuvaa





K