fredag 30 september 2016

Nummer 132 - Flytt nr. 6 och budgetering

Imorgon gäller det. Muutto numero kuusi alkaisi. Tänään pitäisi pakata lähes kaikki tavarat, sillä vakka tästäkin muutosta on tiedetty hyvissä ajoin, on pakkaaminen ollut laiskaa.
Tuntuu, että olen aikaansaanut vain kaaoksen ja järkytyksen siitä, miten paljon meillä on tavaraa.

Olen selittänyt laiskuuttani sillä, että tämä on "helppo muutto" huonekalut on purettuina varastossa, astiat pakattuina laatikoihin ja pientavarakin toisessa lämpimässä varastossa. Eihän täällä ole kuin vaatteet.

JOO EIPÄ.

Täällä on sikana tavaraa. Siis ihan älyttömästi. Kuinka paljon tavaraa yksi ihminen tarvitsee? Ja kuitenkin jäljellä on se tavara, mitä en halua heittää pois. Siis kaikki kirjat on käyty läpi, samoin paperit ja vaatteet. Keittiötavarankin haluan säilyttää paria coca-cola-lasia ja viking linen drinkkilasia lukuunottamatta. Enkä ole vielä edes aloittanut ruokatavarasta. Huhhuh.

Tältä täällä näytti torstaina illalla. Chaos much?
Vaatteita ja muovilaatikossa kynsilakkoja jne purkkeja. Siitä tuli myös hyvä likapyykkiteline.

Mihin pakataan rottinkikorit? nää vie hirveesti tilaa ja rikkoutuu helposti. Entä vanha kännykkä?

Kivasti kenkälaatikon päällä on purkamatta vielä edellisen viikonloppureissun tavarat.

Yksi harvosta pakatuista tavaroista, takit


APUA MITEN NÄÄ TAVARAT VIE PALJON TILAA

Julen huone on kaaoksista pahin. On monenlaista laatikkoa, tavaraa jota en tiedä mihin pakkaan, R:n keskeneräinen vaatepussi ja J:n levittämät heinät
Linssilude on sitten joka kuvassa.

R:n apukin on vähän kyseenalaista ollut. Se jätti miljoona kotoaan tuotua pyyhettä kaappiinsa, koska ei jakanut miettiä niille paikkaa. Siltä tuli myös n. 20 litraa likapyykkiä, jotka se sitten vei pyykkikoppaan pari päivää ennen muuttoa. Missä välissä se luuli mun ehtivän pyykätä?

Nyt R on tekemässä tekemässä toista muuttoa koko päivän, ja huomenaamulla aloitammme omat tavarankantamisen. ELI tänään mun pitäisi viimeistellä tää kaaos. Epäilen vahvasti.

Täällä on enää 2 tyhjää laatikkoa.

Sitten se budjetointipuoli

Kaksi kuukautta olen nyt pitänyt kirjaa tuloista ja menoista. Sain kaverilta jopa upean excelfailin jolla asian voisi hoitaa paperin ja kynän sijaan. Mun budjetoinnissa on kaksi ongelmaa. 1. Kulutan kauheasti rahaa. 2. En osaa laskea budjettia.


Sitä jotenkin ajatteli, että jos ei osta vaatteita niin säästää rahaa. Yllättävää kyllä, rahaa voi käyttää muuhunkin.

Vaikka ruokakauppabudjetti pysyy maltillisena, käytämme enemmän rahaa lounasruokiin. Tai minä lounasruokiin ja R baariin. Tätä pitää siis miettiä.

Tuntuu myös, ettei muutamalta isommalta ostokselta kuussa voi välttyä. Elokuussa ostimme molemmat silmälasit (Mä en tarvinnut, mutta kuitenkin) Ja tässä kuussa ostin lentolippuja ja R autonosia. Lisäksi R laittaa rahaa bensaan ja minä kauneudenhoitoon.

En ihan ole vielä valmis luopumaan kauneudenhoitopalveluista, mutta ylimääräisiin ruokiin ja juomiin täytyy kiinnittää huomiota. Innostuin tästä laskemisesta lähinnä siksi, että määräaikaisella sopimuksella on kokoajan pelko työttömäksi jäämisesta, ja sitä kautta tulojen pienenemisestä.

Ensi kuun budjettiloukut tiedän jo: Hullut päivät ja huonekalutarpeet. Vaikka meidän pitäisi uudessa kämpässä pärjätä vanhoilla huonekaluilla, jonkinlaisia tarpeita minulle tulee. Olen vähän ehdotellut kokovartalopeilin ja ehkä jonkinlaisen tason/pöydän hankkimista.

JA koska mummo muuttaa kohta myös, haalin sieltä kaikkea kivaa vanhaa tavaraa, ettei sitä heitettäisi pois. R on ihan innoissaan 20 vanhasta kirjasta ja yhtä monesta vanhasta lääkepullosta. Ja kermakosta. Ja kuparipannusta, Tai ainakin sen pitäisi olla innoissaan. (ei se ole)

Wish me luck.

Hejsålängeeee

lördag 17 september 2016

Nummer 131 - roskflak och reaköande

Hämeenlinnassa on tänä viikonloppuna Fiskarsin varastolla varastomyynnit, ja minähän sain sitten loistoidean tehdä autoretki sinne.

R lähti kanssani lauantaiaamuna kymmenen aikaan ajamaan kohti Hämeenlinnaa, Olin ajatellut, että se on nopea reissu, tunti sinne, max puoli tuntia myymälässä, tunti takaisin.

EI

Ensin jonotimme parkkipaikalle, sitten jonotimme puoli tuntia myyntitelttaan. Sitten jonotimme kassalle.

Ja koko kotimatkan naamani olin kuin hangon keksi (siis Hangö kex??!! mikä sanonta) nojoo, mutta tyytyväinen virne minulla oli naamalla. Mukaani nappasin tummansiniset kivi- ja kastehelmi tuikkulyhdyt, veitsiä, pari juomalasia, paistinpannun ja pari muumilautasta.




 Huoh syksy tulee ja kaikki kuvat on taas pimeitä ja rumia..  Tää on jo toinen alesta ostettu muumi-keräilylautassetti. Päätin, ettei näitä säilötä keräilyesineinä vaan otetaan suoraan käyttöön, sillä muumiastioiden myyntiaika on nykyään niin lyhyt, ettei niistä voisi tehdä käyttöesineitä ollenkaan, jos ajattelee niiden jälleenmyyntiarvoa/keräilyarvoa tms. Muutenkin Arabia pukkaa kauheaa tahtia astioita. Tajusin, että käyttämiäni KoKo-lautasiakaan ei enää myydä, joten ei kannata hajottaa hirveän montaa...  Sitäpaitsi muumien uustuotanto tuskin on ikinä keräilijöiden silmissä arvokas, varsinkaan kun nyt jo kahta kymmenestä keräilysarjasta on saanut alesta alle puoleen hintaan.

Muutto on parin viikon päästä, ja tää mun koti-innostus on vähän ehkä turhankin kovaa, varsinkin kun tavaraa on vaikka kuinka omasta takaakin. Mutta eihän samoja tuikkukuppeja ole tarkoituskaan pitää esillä ympäri vuoden? VAI MITÄ. (joojoo, tekosyitä)

Mummu on päättänyt, ettei jätä perikunnalle kauheata siivoamista. Niinpä, kun taloyhtiön pihalle tuli roskalava, kävimme läpi, ja etenkin hetimme pois säkkikaupalla tavaraa.

Nyt väsyttää. Tästä piti tulla henkevä sisustuspostaus, mutta lähinnä taisin luetella ostamani roinat.

AINIIN!

Kaivelin vanhan mökin vanhoja varastoja, ja löysin edesmenneen pappani vanhan suunnistuskartan 70-luvulta. Tai niin luulin. Kävi ilmi, että kartta on itsenäisyyden jälkeen suomennettu Venäläisten vanha sotakartta. Päätin sitten kehystää sen koska kartta oli ollut tulipalossa, ja muutenkin huonokuntoinen.

Siitä tuli kiva, mutten saa siitä kunnon kuvaa koska ulkona on aina pimeää ja salama heijastaa tyhmästi lasista. No, otin silti kuvan. Ja pari ennen kehystystä




Kuulin myös, että säkit tavaraa jotka laitoin teineille, oli isoksi osaksi kelvanneet, joten kyllähän tää kierrätys on ihan kivaa =)

Tästä ei tuu nyt mitään, punainen lanka hukassa. Laitan vaikka pari kuvaa.

Tätini lapsuudentavaroista löytyi Halvan 70-luvun metallipurkki, aika nostalginen!



Pääsisitkö yhtään keskemmälle? Ai et vai?

Koira tuijottamassa kania.


Voitko selittää? Ai et vai?

Saatiin myös teemukit kun täti halusi laittaa kierrätykseen!


Mökkireissussa

Etäpäivänä Jule päätti nukkua. Herättelin sitä vartin välein koska pelkäsin että se päättikin kuolla. Se oli varmaan tosi tyytyväinen kun päiväunet meni pilalle.

Hejjdåå

tisdag 6 september 2016

Nummer 130 - Dator = jobb

Muistatteko sen ajan, kun lapsena ja nuorena oli siistiä olla tietokoneella? Koulun jälkeen istuttiin ensin osuuspankin (tms) hippokerhossa kasvattamassa virtuaalihippoja ja pelaamassa nettipelejä, ja myöhemmin mesessä kavereiden kanssa. Nykyään minulle tietokone tarkoittaa työtä. Se vahvistui erityisesti keväällä gradua kirjoittaessa, kun päivät ja illat istuin koneella gradun parissa, tietokone linkkautui tosi vahvasti työhön, ja vapaa-ajan surffaus alkoi tapahtumaan kännykällä. Siinä samalla blogiinkin kirjoittaminen jäi paljon vähemmälle.


Elämä rullaa toisaalta tasaisesti, toisaalta myös epävarmasti. Jotenkin naiivisti ajattein, että opiskelujen jälkeen rahatilanne ei enää ole ongelma, kun huonopalkkaisimmastakin työstä saa miltei kolminkertaisen summan opintorahoihin nähden. Olin muuten tosi väärässä. Joo, rahaa tietysti tulee hieman enemmän, mutta kuinka kauan? Näillä näkyimin vain noin kaksi kuukautta varmasti. Sen jälkeen tulot saattavat pudota opintotuen tasolle, eli työttömyyskorvaukselle. En halua aliarvioida suomen sosiaaliturvaa, onhan hienoa, että tulee edes sen verran rahaa, mutta ei se elämästä helppoa tekisi. En uskalla oikein käyttää nykyisiä palkkarahojani, kun hermoilen työtilanteesta ja tulevista opintolainan takaisinmaksuista (sitä on muuten todella paljon).

Tyhmä aikuisuus.

Toisaalta olen myös siinä onnellisessa asemassa, ettei ole opintolainan lisäksi muita velkoja, joten kaikki tulevat rahat menevät ihan vain elämiseen.

Olin viime viikolla seminaarissa Turussa. Oli kivaa olla akateemisessa tapahtumassa kuuntelemassa menestyneitä tutkijoita ja samalla nähdä vanhoja opiskelukavereita.

(Tosin onnistuin myös totaaliunohtamaan pankkikorttini pin-koodin, joka aiheutti älyttömiä vaikeuksia. Onneksi matkaliput oli ostettu etukäteen. Opinpahan, että käteistä täytyy aina olla mukana. AINA.)

Viime viikonloppuna oli kaverin vauvan nimiäisjuhlat. Hiusten kiharrruksessa on vielä opittavaa näköjään.

raivausoperaatio

Tämä verran vaatteita, kenkiä ja laukkuja meni tutun teinitytöille pengottavaksi. Heidän äitinsä lupasi vielä kuljettaa loput ensi- ja turvakodeille, joten toivottavasti ainakin suurin osa tavarasta meni muualle kuin roskiin :)

Jauheliha-couscous, yllättävä kombinaatio ja toimi!

Ohjeen mukaan se piti kääriä tortillamaisesti salaatinlehteen, se ei oikein ainakaan perus jääsalaatilla onnistunut

Iltakävelyllä (eli hakemassa irtokarkkia sokokselta)

ÄÄ SE ON RIKKI! tyhmä H&M-paita. ostin sen kesäkuussa, eli oli varmaan uusin paitani. hitto

Linja-autoasemalla odottamassa bussia turkuun

Hissiselfie hotellissa

...ja hotellihuoneessa

Taisin vähän innostua messupuolella :´´DD mut hei, PIPETTIKYNIÄ

Iltajuhlat ja kuulumisten päivitykset

Kahden päivän poissaolon jälkeen J tuli kiehnäämään sohvalle mun kanssa. Kuvasta päätellen se oli sen mielestä virhe :D
Iloinen synttärijule !

Kotitoimisto.
Nyt töihin.

Hejsålängee !
K