söndag 27 december 2015

Nummer nittiosju - Snabbflytt och jul

Olinpas stressaantunut ja ärsyyntynyt edellisiä postauksia kirjoittaessa. No, nyt on joululoma ja yritän saada aikaiseksi hieman positiivisempaa tekstiä.

Opintojen kanssa kävi sitten niin, että jo viime keväänä sovin, ja syksyllä varmistin, lopputyö ("gradu")-paikan Tampereen yliopistolle, jossa siis teen viimeisen kurssini kevään aikana. Siitä syystä joululoman alku tarkoitti myös muuttokuorman kasaamista ja tavaroiden kuljettamista pysyvästi Tampereelle. R tuli kaverinsa kanssa hakemaan minua pakettiautolla. Jo aiemmin R oli ilmaissut huolensa tavaroideni mahtumisesta pakuun. Yritin sanoa, että huonehan on vain kahdeksan neliötä, joten vaikka se olisi lattiasta kattoon täytetty, mahtuisivat tavarat silti. R ei ollut vakuuttunut, joten latasin netistä ikeahyllyjen kokoamisohjeet ja luin niitä lopusta alkuun selvittääkseni miten kaapit puretaan.
Julen pesty häkki sai toimia alustana tavaralle



Olin lauantaiaamuun mennessä pakannut kaiken paitsi vaatteet, jotka oli määrä laittaa jätesäkkeihin jotka R toisi tullessaan. minä suojailin pöytälevyjä ja kiinnitin pöydänjalkoja yhteen, kun R ja T kantoivat tavaraa autoon. Koko ajan sain kuulla, että hankalaa on ja tiukkaa tekee. Alkoi hermostuttamaan ja täytyi mennä oikein itse ulos katsomaan, että onko se auto tosiaan täynnä, ja kyllä tämän ja tämänkin tavaran voi heittää pois. Alas tullessani huomasin, että auto on vasta puolillaan tavaraa, ja kun sanoin, ettei tässä mikään hätä ole, pojat siihen yhteen ääneen: "Muttakun laivalta pitää saada lonkeroo!"
Skeppsbrokajenin kuusi


Perkele.

Poikkesimme matkalla satamaan Barkabyn outletissa ja kävimme kääntymässä vanhassa kaupungissa ennen laivaan pääsyä. Suomen päässä jätimme huonekaluja isälle ja haimme Juliuksen mummolta hoidosta ennenkuin suuntaismme Tampereelle.

Muuttokaaos

Barkabypaita muuttokaaoksessa

Alkuviikon ehdin toimittaa viimehetken joululahja-asioita ennenkuin aatonaattona lähdimme ajamaan pälkäneelle R:n perheen vuokraamalle mökille. Aattona lähdimme mökitä mummolaan ja joulupäivänä taas pälkäneelle yhdeksi yöksi ennenkuin suuntasimme isälle tapaniksi. Teimme joulun pyhinä siis laajamittaisen pirkanmaa-kierroksen, ja ahdoimme jouluruokaa napaan joka välissä.

Muuten joulu oli aika perinteinen. Suklaata, lahjoja, ruokaa, sukulaisia, ruokaa, yhdessäoloa, ruokaa. Tässä lähes kronologinen kuvaoksennus.

 20.12. Tein pitkästä aikaa ruokaa. Melkein kahden vuoden kokkaamattomuus saa ihmeellistä huvitusta ruuanlaittoon

 22.12 Joulufiilis hakusessa

22.12

22.12. Joulupallot

23.12. Julen joulusisustus

23.12.

23.12 Tavoitteena on oppia taiteelliseksi lahjanpakkaajaksi. Ehkä ensi vuonna


Joululahjaksi toivoin uusia silmälaseja

 24.12. Aattoaamun aurinko

24.12. Jouluaamun maisema

24.12.

24.12. Savukala
23.12. Iltapala


24.12. OTA JULESTA KUVA

24.12. OTA VIÄ

24.12. Saatiin yks onnistunut

24.12. OTA MUSTA JA JULESTA KUVA

24.12. Kimi tietää joulupukkihomman

24.12. Koska siltä saa paketin

24.12.
24.12. Jouluyön hautausmaakäynti


24.12. Muistelupaikka

25.12. Kanelia riisipuurolla

26.12. Tapaninpäivä. Vielä jaksa

26.12.

26.12. Ellan ja Iitan joululahjat
Tänään raivattiin muutama tunti muuttokaaosta ennenkuin kyllästyttiin ja käytiin hakemassa vapaan lehmän kermaa köyhiin ritareihin. Ehkä mä oon nyt välipäivinä tosi ahkera kun R on töissä.

27.12. Porkkanalättyjä

27.12.

27.12.
K

tisdag 15 december 2015

Nummer nittiosex - Jag vill labba ensam och resa till Umeå

Viime viikolla oli neljä päivää labroja. Kokonaisuudessaan kaikki meni hyvin eikä meillä ollut sen suurempia ongelmia, toisin kuin monilla muilla ryhmillä. Päivät olivat pitkiä, kahdeksasta puoli kuuteen,mutta neljä päivää nyt jaksaa. Tai niin luulin. Olin ruotsalaisen ja saksalaisen kanssa samassa ryhmässä. Mainitsin joskus aiemmin jo, että saksalainen on aika besserwisser. Molemmat ovat äärimmäisiä perfektionisteja  (kirjoitin viherällä tussilla vaalean vihreään kippoon, mutta se ei sopinut ruotsalaiselle, vaan se kirjoitti mustalla tussilla päälle, koska ei vaan voi kirjoittaa samalla värillä vaikka teksti näkyisi. Minä nyt satuin ottamaan ensimmäisen käteen sattuneen kynän joka toimi) ja kokoajan oli tunne, että minua pidetään erittäin tyhmänä, ja minulle uskottiin ainoastaan niinkin vaativat tehtävät kuin tiskaaminen. Parin päivän aamuna annoin tulla täyslaidallisen, koska kiukutti. Suurimman osan päivistä olin vain hiljaa, koska ne saivat keskenään raskaita kinoja aikaiseksi kaikesta, joten en viitsinyt enää sekoittaa pakkaa enempää. Lisäksi kaikki mitä sanoin ohitettiin, vaikka myöhemmin olisi paljastunut että olin oikeassa. Yleisesti oli raskas viikko, ja toivon että jatkossa opetuslabrojen tyyppiset tilanteet ovat takanapäin. 

(Lisäksi oon tosi sarkastinen, ja huumorinikin on pääosin sarkastista. Sarkasmi taas menee ruotsalaiselta täysin yli. Se on heittämässä islantilaisen perhettä lentokentälle jouluna, ja sanoi että tekee sen omalla v70 farkkuvolvollaan. Islantilainen sanoi, että se sopii, jos volvoon saa laittaa lasten turvaistuimen. Kommentoin, että en usko että se sopii, koska volvo ei oikein oo perheille suunnattu auto. Ruotsalainen siihen kovaan ääneen että EIKUN ON SE! SIIS OIKEESTI!)

Toisaalta labran rakenne oli aika kiva, eli saimme ainoastaan tehtävän (Kofeiinin ja sen metaboliittien kvalitatiivinen analyysi virtsasta nestekromatografilla ja PDA-detektorilla) Ja meidän piti muiden tutkimusartikkeleita käyttäen suunnitella koko labra, eli mitä käytämme ja miten ja kuinka paljon. Tiesittekö että opetuslabrassa ei saa käyttää ihmisvirtsaa, ainakaan täällä, joten en yhtään tiedä minkä elukan pissoja analysoimme :D onneksi määrät nyt olivat pienehköjä, niin haju ei ollut jäätävä.

 Koska nämä viikon heräämiset eivät olleet tarpeeksi, olimme päättäneet lähteä Uumajaan katsomaan sinne muuttanutta luokkakaveria. Lähdimme aamulennolla Arlandasta Uumajaan, vietimme siellä perjantaipäivän ja lauantaina tulimme iltapäivällä lähtevällä uudella snabbtågetilla (5h 45 min) takaisin Uppsalaan, jossa olimme illalla. Uumaja ei ollut niin kaunis kuin esimerkiksi Gävle, mutta seura sitäkin parempaa. Raskaan viikon jälkeen ei yhtään haitannut, että baarit menevät jo kahden aikaan kiiinni, koska olimme kaikki tosi väsyneitä.

Olin tallentant muutaman snäpin illalta, jotka kertovat aika paljon viikonlopusta, vaikka muiden kameroissa onkin kauniita yhteiskuvia :D
Herätyskello soi

Bussissa menossa keskustaan

Lentokoneessa

Vihreä arlanda

Kaunis päivä

Kohti aurngonnousua

ahaa-elämys

Koska aamukin alkoi aikaisin...

Huomatkaa uudet joulupallokorvikset ja silmäpussit

Lauantaiaamu. Tästä ei selvitty ilman filttereitä

Junassa !

SJllä on nopeaa nettiä vain 200 megaa per matkustaja, joten se ei oikein riittänyt pitkälle matkalle, katselin ruotsin lasten joulukalenterin jaksoja SVT playsta :D

Viikon joulutunnelmissa yritin tehdä torttuja viikunamarmeladilla (Koska ruotsissa ei ole luumumarmeladia) Jostain syystä tortut kuivuivat ennenkuin ne sulivat, joten koko homma oli aika fiasko.









Koulun kahvilan kattovalojen heijastukset pimeällä on aika maagisen näköisiä. Täytyy ottaa pimeydestä kaikki irti !
K

Ps, Mua ärsyttää ihmiset jotka vähättelee asioitaan. uumajan jälkeen olin superväsynyt, enkä oikeasti tehnyt mitään. Heräsin 11, söin aamupalan, katsoin pari sarjaa ja nukahdin uudelleen, heräsin kuudelta, söin ja katselin vähän tvtä ennenkuin menin takaisin nukkumaan. Eli en mitään. Ruotsalainen kysyi maanantaina miten sunnuntai meni. Sanoin etten tehnyt mitään. "En minäkään" se sanoi, ja alkoi luettelemaan kuinka kävi kaupassa, imuroi, pakkasi joululahjoja ja kävi lenkillä. EI MITÄÄN?? SIIS MITÄ SE TEKEE KUN SE TEKEE _JOTAIN_???

ärsyttävää.

Parhaan kaverini sanoin, "Produktiva individer, haistakaa paska."