Nummer 114 - Goda försök i köket

Pari viikonloppua sitten hain isän luota varastosta sähkövatkaimeni (on muuten yksi vaikeimpia suomenkielisiä sanoja, miksei se voi vaan olla sähkövispilä? Tai edes eelvispi) Ja päätin yksi kaunis etäpäivä leipoa sämpylöitä. Olen ihan uusavuton leipien kanssa, ja tarvin taikinakoukut jotta saan edes auttavan sitkon aikaiseksi. Sama ongelma on pullissa. Ne kerrat kun uunista on tullut kuivia ja halkeilleita känttyjä on mahdoton laskea vain yhden käden sormilla.

No, tällä alustuksella voitte vaan kuvitella mitä tämänkertaisesta sämpyläjutusta tuli.. Tein taikinan koukkujen kanssa, ja olin aika tyytyväinen. Taikinan piti kohota 1-1,5 h, ja joskus luin, että taikina kohoaa parhaiten mikrossa, jota on vähän lämmitetty ensin, ja olin juuri sopivasti lämmitttänyt lounaani mikrossa, joten eikun taikina sinne. Fakta jonka ohitin, oli, että jos taikina on lämpimässä, kohotusaika on vähemmän kuin se 90 minuuttia...

Puolet taikinasta jäi mikroon.

Tämä oli ns idioottivarma resepti, jossa taikinaa ei vaivata eikä kohoteta enää uudestaan, vaan möykystä lohkotaan samankokoisia paloja, heitetään pellille ja paistetaan.

Näitä ei kannata ilmeisesti laittaa ihan kiinni siihen vastukseen?

Toinen pellillinen jopa onnistui, että hei, kyllähän tää tästä !

Sunnuntaina oli kaverin vauvakutsut, ja minä ja H leivoimme sinne kuppikakkuja, reseptin nimi oli "better than sex cupcakes" Ja odotukset korkealla.

Taikinan teko meni kohtuullisesti, minä laskin määrät uudestaan, koska H ei ollut ihan kartalla (175 g ja tuplataikina. Eli 250 g?). Se taas kielsi mua laittamasta voita mikroon jos ohjeessa lukee huoneenlämpöinen (laitoin sitten jääkaappikylmää voita ja vispilä vatkain kävi aika kuumana) .

Kuorrutus tuli toteuttaa niin, että maito suurustetaan jauhoilla (ei minun osaamisaluettani) ja jäähtyneeseen maitoon laitetaan voi ja sokeri. (onneksi siivilällä saa jauhoklimpit pois)

Ennen kuorrutetta muffinsseihin laitetaan reikiä, ja sisään pursotetaan kinuskia. H oli ostanut karamellisoitua kondensoitua maitoa, ja päätettiin Reseptiblogissa olevien kuvien perusteella, että meillä on oikea tahna purkissa, eikä sille tarvi muuta tehdä.(Ei sillä, että olisi ollut aikaakaan...)

Tehtiin kuorrutetta tuplasatsi, vatkattiin, koristeltiin, kuorrute valui muffinsseja pitkin pöydälle, vatkattiin lisää, kuorittiin vanha kuorrute pois, laitettiin uusi tilalle, kuorrute valui edelleen pöydälle, vatkattiin vielä enemmän, kello kiisi, ja kolmannella yrittämällä saatiin kuorrute pysymään!

Olin itse ehdottanut, että nähdään porukalla 13:55, ja yllätetään juhlakalu 14:00. Me lähdimme ajamaan 13:55, ja vaadimme, että muut (meille tuntemattomat) ihmiset odottavat muutaman minuutin meitä, että päästään kaikki yhtäaikaa sisään. Siellä ne pönötti kiekkuisena räntäsateessa kun H kurvasi poikaystävänsä poppigolffila pihaan. MORONNÄÄS

Vihdoin onnistunut

Eikä tässä vielä kaikki, päätin tehdä vielä paistia ja uuniperunoita.

Perunat olivat hyviä, ja R otti niistä kunnian koska se kuitenkin kuori ne.

En oo varma oliko tää lihaa vai purkkaa. putaato puteito.

Aamupalaan olen parina aamuna vähän panostanut. Siis sen terveellisyyteen lähinnä, en haastavuuteen.

Raahasin R:n myös Marimekon ystävämyynneille. Siellä se seisoi Ideaparkin tuulikaapissa joukkuekaverinsa kanssa, jonka vaimo oli myös päättänyt, että ystävämyynnit on mitä parhainta perheen yhteistä aikaa.

kotiutin puoliväkisin (ET KYLLÄ TARVI YHTÄÄN KIPPOO) mustavalkoisen kipon. (MÄ LAITAN TÄHÄN VAIKKA KANANMUNIA SAATANA) ja se pääsi yhdessä Sveitsistä tuodun maitokannun kanssa aamiaispöytään viikonloppuna. (Kato nyt! ne munat menee tähän uuteen kippoon!)

Koskahan R saa inspiraation alkaa kokkaamaan, ihan vaan ettei tarvi syödä mun ruokia.:D

K