torsdag 13 november 2014

Nummer trettiofem - ARN-HEL-TMP-ARN

Äiti  lähti keskiviikkoaamuna, ja loppuviikon ohjelmassa oli hukkuneita ja terävän väkivallan uhreja. Hukkuneissa alkoi potkia vastaan, se kun on ainakin omasta mielestäni hirvein tapa kuolla. Keskiviikkona lyhyen koulupäivän jälkeen kävin jonottamassa sairaanhoitajalle lähiterveyskeskuksessa, selvitelläkseni miten on mahdollista uusia suomalaisia reseptejä Ruotsissa. Asia ei ole niin helppo ja monta asiaa on erilailla. Yksi lääke on esimerkiksi sellainen, joka maksaa kuukaudeksi 1330 kr (verrattuna suomen n 17 euroon), ja täällä kun ei ole kelakorvausta vastaavaa systeemiä, vaan kumulatiivinen alennus käytetyn rahan mukaan, lääkärin mukaan se ei kuitenkaan koske kuin Ruotsin kansalaisia. Lääke on lisäksi (ja hintaan viitaten yllättäen) tosi harvinainen eikä sitä saa noin vain edes määrätä. Sain korvaavan lääkkeen, joka toimii kohtuullisesti mutta jossa on ikäviä sivuvaikutuksia, sitä ei myöskään markkinoida Suomessa. Lisäksi koska olin niin viimetipassa sain kunnon puhuttelun lääkäriltä (jes). Täällä myös ehkäisyyn liittyvät asiat hoitaa kätilö, ei lääkäri, ja kätilöähän lähiterveyskeskuksessa ei ole, joten sille pitäisi soitella jonnekin muualle


No, se siitä sairaanhoidon kulttuurishokista.

Torstaina siivoilin huonettani ja kirjoitin hoito-ohjeet vuokranantajalle, joka huolehtisi Julesta viikonlopun ajan. Jule vaikutti melkein ymmärtävän, että oon lähdössä.





Perjantaina lento lähti yhdeltä, ja vaikka nukuinkin vähän pidempään, lähdin aikalailla aamupalan jälkeen kohti Arlandaa. Menomatkalla tulin Finnairilla, joten minulla oli välilasku Helsingissä (Jossa saatoin käydä Longchampin liikkeessä ostamassa ihanan laukun...) Ja jatkoin bisnesihmisten kanssa Pirkkalaan. Kuukauden jälkeen oli ihan kiva olla taas Tampereella, joka oli muuttunut valkoiseksi ! Vantaalla oli mustaa mutta Pirkkalassa jo kylmää ja valkoista.
Selfie Helsingissä

Arlandassa frappuchinoa

Lauantaina lähdin puolen päivän aikaan junalla kohti Jyväskylää kaverin synttäreille, jossa olin yötä ja lähdimme sunnuntaiaamuna takaisin Tampereelle. Sunnuntai meni isänpäiväjutuissa ja maanantai-iltana lähdin SAS:in suoralla lennolla Pirkkalasta Arlandaan. Kone oli pikkuinen ja matkustajia kokonaista kolme :D

Oma osani joulukalenterista kaverin synttärilahjaksi

Kaverin vanhempien kissa, kiltti ja seurallinen ja ikää huimat 21 vuotta !

Julella oli mennyt ihan hyvin, oli kuulemma ollut seurankipeä kun oli joutunut olemaan yksin ja häkissä yli kolme päivää. Sille oli jätetty kuulemma valot päälle iltaisin, ja häkkiäkin oli siivottu ilman että J oli purrut :) Kun tulin takaisin se olikin kovin vastaanottavainen rapsutuksille ja pysyi lähellä koko illan ja yön.Tosin keskiviikkona kun lähdin kouluun en kerennyt laittaa sitä häkkiin ja se oli pissannut sänkyyn ! (Ja sanotaan ettei kanit tee protestipissoja?!). Onneksi pesutuvassa oli kolmen ja neljän välillä vapaata, ja sain lakanat ja peiton pestyä ja peiton jopa kuivaksi rummussa !



Vihdoin toin villapeiton Ruotsiin ! Julekin arvosti
Tuliaiset, myöhemmin keksin että täälläkin on hapankorppuja, mutta ne eivät ole kotoisasti surskorpor vaan kulkevat Vaasanin tekeminä nimellä Finn-Crisp.

Tuliaisia itselle, präst oli hyvää kaksi kuukautta, mutta sitten tuli Oltsua ja Riitan herkun goudaa ikävä.

Hammaslankaa en ole täältä löytänyt kun sikakalliilla apteekista, joten toin sitä halvalla Suomesta :D
Tällä viikolla ei ole paljoakaan ollut koulua. Tiistaina oli professional training luento bioetiikasta vasta iltapäivällä, ja keskiviikkona opimme Shaken Baby Syndroomasta ja kiertelimme oikeuslääketieteen laitosta. Meille esiteltiin labratilat, jossa sopivasti yksi luennoitsijoistamme leikkeli aivoja. Pääsimme myös ruumiinavaustilaan katsomaan, ja meille annettiin vähän neuvoja miten valmistautua perjantain ruumiinavaukseen. Kierros oli lyhyt, mutta poislähtö viivästyi ruumiintoimituksen takia. Ruumista toimitava firma voi siis ajaa autonsa halliin, jossa on  ruumishuoneen "laatikot", jotka se sitten lukitsee ulkopuolelta, ja ne voi avata uudestaan vasta patologi tutkimustilojen puolelta.

Lähde:http://informationng.com

Lähde:giantbomb.com
Lähde:http://urbantoronto.ca/

"Me emme ikinä palauta ruumista ilman aivoja, joten neurologisessa tutkimuksessa ruumista pietään täällä noin viikon-pari."

Auton kuski oli parkissa hallin ulkopuolella kun lähdimme. Autona toimi tavallinen tummanharmaa Volkkarin transporter-paku, jossa on kaksi istuinpaikkaa. Kaikki ruumiit eivät siis kulje juhlallisesti mustissa mersuissa liput liehuen.

Yritän nyt kun koulua on äärimmäisen vähän (tänään ei esimerkiksi ollenkaan) Käydä vähän jumppaamassa. Tiistaina kävin core-tunnilla, keskiviikkona pumppityyppisellä tunnilla ja tänään vähän hölkkäämässä ja venyttelemässä, ettei lihaskivut "pumpin" jälkeen olisi ihan niin pahat kuin pari viikkoa sitten :D
Yritän myös syödä terveellisemmin, helpommin sanottu kuin tehty. Olen kolmeen päivään syönyt kaksi paketillista keksejä...

Nämä ruotsin pikkutomaattipurkit on niin kivoja kun tomaatteja on eri lajia, varsinkin noi tummat on toooosi hyviä! :)

K

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar