fredag 14 november 2014

Nummer trettiosex - O som i Obduktion

En ole lääkäri enkä lupaa että termit tässä tekstissä ovat oikein. Pipot löysälle. Kuvia seuraa.

Tänään perjantaina oli ruumiinavausdemo, tarkemmin sanoen sisäelintutkimusdemo.

Mitä tiesin ruumiinavauksista ennen tätä aamua?

1. Eräs lääkisopiskelija sanoi joskus, että pahinta ruumiinavauksessa on haju, oletin siis että mädäntyvän lihan haju valtaa koko huoneen.

2. Keskiviikkona kävimme ruumiinavaustiloissa, eli tiesin suunnilleen millaiseen tilaan menemme

3. CSI. Häpeäkseni myönnän, että vaikka tiedän oikein hyvin labraosuuden olevan höpöhöpöä suurimmaksi osaksi, jostain kumman syystä uskoin tv-sarjojen ruumiinavaustodellisuuteen. Odotin siis sahaa, verta ja suolenpätkiä.
Lähde:photobucket.com

Mitä pelkäsin eniten?

Ehkä omaa reaktiotani, jos oikean ihmisen näkeminen  onkin ihan eri asia kun kuvien, alanko itkemään? Oksettaako? Olenko ainoa ja sitten se on tosi noloa?

Koska kaikki uskomukseni perustui TV-sarjoihin, luulin tietty että näemme ruumiin kasvotkin, kuvissa ne on peitetty, joten se tekee koko hommasta vähemmän henkilökohtaista. Ajattelin että kunhan päästään sisäelimiin, helpottaa, koska niiden tutkiminen ei ole yhtä inhimillistä/henkilökohtaista kuin koko ruumiin.

No, kuten arvata saattaa tosielämä ei tässäkään asiassa seuraa CSI:tä

Millainen tapaus?

Lääkäri sanoi, että tällä viikolla on kuulemma ollut huonosti keissejä, eli kuolemia. Hän halusi meille alunperin esimerkiksi itsemurhan tehneen henkilön, tai jonkin muun ns. siistin kuoleman. Ei siis mitään silmittömän väkivallan uhria. Näin ei kuitenkaan ollut, ja ainoa kunnollinen tapaus oli ~70v mies, joka oli kävelylle lähdettyään löytynyt pian kuolleena ilman selviä jälkiä/syytä. Poliisi oli tehnyt päätöksen tuoda hänet oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen. Lääkäri tosin sanoi, että jos poliisit olisivat hieman keskustelleet ennen päätöstä, olisi ohitusleikkauksesta jäänyt arpi rinnassa otettu huomioon, ja kuolinsyyntutkinnan olisi voinut siirtää lääketieteelliseen ruumiinavaukseen. Tosin sitten meillä ei olisi ollut katseltavaa tänään. Koko etupuolen peittävät muoviessut päälle, siniset tossut kenkien peitoksi ja tuijottamaan.
Lähde:smart-heart-living.com
Mitä tapahtui?

Vastoin CSI-tyyppisiä odotuksiani, sahaa oli käytetty ennen meidän tuloamme. Assari, kuusikymppinen Nisse, oli avannut rintakehän ja kallon ja ottanut elimet pöydälle esille tutkimusta varten.
Lähde:ntlworld.com
Rinnan avauksessa rintalasta poistetaan ja kylkiluut käännetään sivuille sen verran, että elimet saadaan ulos. Suolia ei tutkita ellei siihen ole erityistä syytä.

Ruumis ja elimet oli peitetty salissa, ja me asetuimme kolmiportaiseen "Katsomoon". Ensimmäisenä lääkäri otti sydämen, keuhkot ja siihen liittyvät henkitorven ja kielen. Ensin tutkittiin sydän, josta löytyi kolme jalasta leikkauksessa siirrettyä verisuonta, hyvässä kunnossa tosin. Jo sydämen tutkimuksessa tajusin kuinka vähän tiedän anatomiasta, vaikka luulin perusasioiden olevan kunnossa. (apua miten se veri nyt virtasi ja missä kohtaa pitää olla paksu lihas ja missä ei!) Sydämessä oli merkkejä keskivaikeasta ateroskleroosista, aortan halkaisussa kuului oikein rapina kun kalkkikerroksen läpi leikattiin. Yllättävää oli, että sydänpussi on tosi tiukasti kiinni sydämessä leikkauksen jälkeen, joten uuden sydänleikkausken toteuttaminen luulisi olevan tosi vaikeaa. Sydämessä oli myös arpikudosta vanhan infarktin merkkinä ja tavallista ohuemmat seinämät. Sydän oli siis todella huonossa kunnossa, vaikka suoraa vastausta kuolinsyyhyn ei löytynyt. Selkeää syytä kuulemma harvoin löytyy, täytyy vain laittaa ns. palaset yhteen todennäköisimmän syyn löytämiseksi

Tutkimus jatkui kehkoihin, joiden pintasuonet leikeltiin ja tutkittiin. Suonista löytyi myös kalkkeutumaa, lisäksi keuhkot olivat mustapilkulliset, saasteista (Singapore-tasoisesta) tai tupakanpoltosta. Keuhkot eivät kuitenkaan olleet pahimmasta päästä, ja nämä jäljet jäävät pysyvästi keuhkoihin, vaikka tupakanpoltto olisi lopetettu vuosia sitten. Mitään hälyttävää ei löytynyt keuhkoistakaan. Niitä käänneltiin ja leikeltiin eri puolilta ja sydän leikeltiin pieniksi siivuiksi (=mössöksi).

Aivot esiteltiin pintapuolisesti, ydinjatke(?) eli se möhkäle mikä säätelee mm. hengitystä siivutettiin jotta nähdään onko siinä verenpurkaumia. Sen jälkeen iso ja pikkuaivot viipaloitiin n. sentin paksuisiksi siivuiksi ja levitettiin tarjottimelle. Aivoissa näkyy infarktin jälkeen koloja, koska solut eivät korvaudu uusilla. Lisäksi aivoissa on tietty isojen suonien koloja.
Lähde: sonoworld.com
Kuvassa olevat aivot on ilmeisesti "fixerattu" koska meidän näkemissämme näkyi tosi selvästi harmaan ja valkoisen aineen ero.

Vatsalaukku ja sen ympäristö olivat ehkä sotkuisimmat, tosin itse ällöän eniten aivoja kun ne näyttää ihan siskonmakkaralta.

Vatsalaukussa ei onneksi ollut melkein mitään, joten hajukaan ei ollut paha. sappirakon puhkaisu päästi lyhyeksi aikaa ikävän hajun, mutta ilmastointi ja huuhtelu auttoivat nopeasti. Sappirakosta etsitään kasvaimia, ja sen suurentumisen näkee jos on ollut paljon ongelmia sappikivien kanssa. Munuaiset olivat tosi paksun rasvakerroksen sisällä, joka yllätti minut suuresti. Samoin itseasiassa kaikki vatsan seudun elimet olivat, vaikka mies oli ollut hoikka. Tämä sisäelinrasva on siis normaalia siinä määrin missä me sitä todistimme, se mikä on se vaarallisen paljon on siis aika iso määrä.

Maksa oli siisti ja se viipaloitiin samalla tavalla kuin aivot, etsinnässä rasvamaksa tai kasvaimet. Mitään ei löytynyt.

Viimeiseksi tutkittiin virtsarakko ja eturauhanen. Kaikki paitsi sydän olivat hyvässä kunnossa eikä lääkärin aikaisemmassa (ennen meitä) tehdyssä ulkoisessa tutkimuksessa näkynyt mitään muuhun kuin luonnolliseen kuolemaan viittaavaa.

Lopuksi saimme mennä katsomaan ruumista ja sisäelimiä lähempää. Ruumiista paljastettiin vain kallon päällinen niin että kasvot olivat peitossa ja kaulan ja lantion väli niin että alaruumis oli peitossa.
Lähde: documentingreality.com
Olihan ruumiin näkeminen ehkä vähän hämmentävää. Se oli tullut laitokselle tiistaina, joten verenpurkaumia, eli merkkejä biologisesta hajoamisesta oli selkäpuolella havaittavissa. Hajusta sen verran, että kaikki haju oli oikeastaan veren metallista hajua eikä varmasti haise sen kummallisemmalle kuin teurastamossa tai edes lihatiskillä. Asia on tietty toinen jos ruumiinavaus tehdään mädäntyneelle ruumiille tai huonosti ilmastoidussa tilassa. Lääkäri kertoi että oli ennen meidän demoa tehnyt post-mortem tutkimuksen junan alle jääneelle, se ei ehkä olisi ollut paras mahdollinen ensikosketus ruumiiseen.

Mitä kaikille leikellyille elimille sitten tehdään?

Ne laitetaan kaikki vatsaan. Aivot ja sydän ja hengityselimet rintalastan alle ja loput vatsan seudulle. Päähän laitetaan ns. paperipallo jonka päälle pääkallon päällinen laitetaan, päänahka vedetään päällle ja koko komeus nidotaan yhteen. Näin ruumis näyttää vaatteet päällä edelleen siistiltä.


Tämä viikko on ollut koulun kannalta tosi lepsu, ja se jatkuu vielä maanantainakin, jolloin on myös vapaata. Olen käyttänyt helpot päivät nukkumiseen, tänäänkin nukuin päivällä pari tuntia, jonka jälkeen tein opiskelijaruokamössöä.



Ketsupin kanssa menee onneksi mikä vaan alas.

K

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar