Nummer fyrtionio - Tiden flyger iväg

Viikko Uppsalassa on taas taputeltu. Viikko meni vähän liiankin nopeasti ja paljon tapahtui, tosin opiskelun saralla vähemmän kuin toivoin.

Kina = Kismet

Islantilainen ehdotti fikaa, muttei päässyt itse paikalle, joten joimme pikafikan ilman häntä. Illalla selvisi että vauva olisi kovaa vauhtia tulossa, ja seuraavana aamuna tuli vauvauutisia.¨

Perjantaina olimme taas samassa eläkeläisspinningissä, jossa koin ehkä tähän astisista kulttuurishokeista pahimman, spinningohjaajajn muodossa.

Tunti alkoi molemminpuolisilla rakkaudentunnustuksilla.

"Vet ni, jag älskar er !"
ja tähän koko sali kuorossa: "Vi älskar dig med!"

Musiikki koostui pääasiassa ruotsalaisesta iskelmästä, eli schlagerista, pääasiassa euroviisukappaleista ymmärtääkseni. Huumori meinasi loppua siinä kohtaa kun piti porukalla laulaa Carolaa. Ja kaikki olivat ihan fiiliksissä mukana. Siis mitä! Selvinpäin, perjantaiaamuna jumpassa yhteislaulua!?!

No mutta, eihän tässä tietenkään vielä kaikki. Tässä vuosien varrella on tullut vastaan monenlaisia puheliaita jumppaohjaajia, mutta ei ikinä ihmistä, joka kertoisi näin paljon itsestään ja elämästään yhden jumppatunnin aikana. Tunnin päätyttyä tiesin tämän kaverin perheestä, avomiehen arvomaailmasta, ja jalkojen karvaisuudesta, sekä koirasta niin paljon kun tunnin aikana niistä ehtii kertoa, tai keskimääräinen suomalainen kertoo läheisimmille ystävilleen koko elämänsä aikana. Ja yhteislauluhan ei rajoittunut Carolaan, monta muuta kertosäettä myöhemmin olin aivan pyörällä päästäni ja harkitsen tulevaisuudessa vakavasti toista ohjaajaa, poislukien myös avomiehen, joka ohjaa myös spinningejä samassa paikassa, onneksi myös päivä ja kellonaika nimen kanssa infottiin, joten osaan välttää tätä mahdollisesti yhtä avointa pariskunnan toista puolikasta tulevaisuudessa. Aivan liikaa aamusta.

Päivä jatkui lounaalla nationissa ja miesten viestin seuraamisella. Ymmärrän hyvin miksi ruotsalaista ja norjalaista kiinnostaa hiihto siinä missä suomalaisia jääkiekko. Norjalaisten tärkein tavoite arvokisoissa on ruotsalaisten voittaminen, kuulostaako tutulta, rakas jääkiekkokansa?

Perjantaina remppasetä vaihtoi lattian, otti virtaa huoneestani ja sai aikaseksi kissanmetsästysoperaation, koska tää on kuulemma Tossen huone ja Tosse haluaa olla sängyn alla täällä. En ymmärrä Tossee.

Lauantaina eteisen remontointi jatkui listojen laitolla, ja vaikka pysyttelinkin poissa, eli jumpassa (Ps. jumppaohjaaja nro 2, minun käsitykseni PARTY!:sta ei ole askelkyykyt), muutaman tunnin, oli täällä aika meteli edelleen kun yritin opiskella / lähetellä työhakemuksia. Tuntuu että minun alani työpaikkojen viimeinen hakupäivä on tänään, eli hakemukset, jotka olen jättänyt lähettämättä nyt, eivät lähde enää. Nyt vaan täytyy toivoa, että lähetetyt riittävät.

Huomiselle on siis ohjelmassa pakkaamista ja Arlandaan siirtymistä ja projektin viimeistely tapahtuu Suomen puolella parin viikon ajan.

Umpimielinen Suomalainen,
K