Nummer åttiofem - Stresspresentation

Eilen oli koko syksyn kestävän kurssin ensimmäinen tentti. Ja taas huomasin kuinka huono olen lukemaan, kuinka en osaa keskittyä kokonaisuuksiin, vaan oon aina ihan paniikissa laajasta koealueesta ja näen vain mahdotttoman tehtävän oppia kaikki. Tässä kun opettelen tulemaan paremmaksi opiskelijaksi, jota en ilmeisesti ole 18 vuoteen oppinut, ja pikaisesti ennen opiskelu-uran viimeistä tenttiä opin, on kimppaopiskelusessioista ollut suuri apu. Tosin tällä kertaa olin ekstraärsyttävä koska stressasin, ja kiukuttelin sitten muille. Näitä sattuu.

Viime viikon esitykset olivat puolifloppi. Opettaja oli varannut aivan liian vähän aikaa, nimittäin kolme tuntia / päivä kymmenelle esitelmälle, joiden tuli kaikkien kestää 15 minuuttia. Aika teoriassa riitti, mutta keskustelua eikä kahden esittäjän välistä vaihtoa ei laskettu mukaan, niinkuin ei myöskään minkäänlaisia taukoja. Toinen päivä, kun minäkin esitin, oli vielä ikävämpi, koska meitä oli 12 esittäjää, ja sama aika. Opettaja hoputti koko ajan, kellotti ja kehui kun jäi alle annetun ajan, ja haukkui jos meni sekuntiakaan yli. Me yritimme vauhdittaa päivää lataamalla kaikki esityksemme opettajan koneelle ennen kuin päivä alkoi, sillä sillä oli macci, eikä mukana piuhaa jolla muunlaisen koneen saisi yhdistettyä videoprojektoriin. Pidimme kolmen ja puolen tunnin päivän aikana vain yhden tauon, ja minun esitykseni oli viimeisimpiä, sillä menimme aakkosjärjestyksessä. Kukaan ei jaksanut kuunnella istuttuamme melkein kolme tuntia pienessä konffassa jossa oli huono ilma. Ja kaiken piti tapahtua nopeasti ja hyi. ei ollut kivaa.

Torstai ei jatkunut sen paremmin, sillä sovimme, että menemme syömään illalla, ja muiden jatkaessa pub-crawlille, minä lähdin viimeisellä koneella Tampereelle. Esitysten ja illallisen välissä oli monta tuntia, ja tapaaminen oli sovittu pubiin puoli kuudeksi. Sitten kävi niin, että pikapäikkärit venyivät kun olin lyönyt herätyksen pois, ja heräsin puoli kuusi. Ei muuta kun (onneksi pakattu) laukku mukaan ja bussiin, melkein tunti myöhässä pubiin, täysin laittautumatta, jossa muut lopettelivat syömistään, ja minä väsyneenä ja kiukkuisena sinne. Kun vihdoin pääsin pubiin, joka oli aivan täynnä afteworkkiläisiä, muut olivat ottaneet pöydän vain neljälle, eli minulle ei ollut paikkaa. Ei muuten naurattanut. Ja ennenkuin olin kääntyämässä kannoillani, ruotsalainen ilmoitti, että nyt tiivistetäään sohvalla, koska "om det finns hjärterum, finns det stjärterum", Kyllä lämmitti umpimielisen suomalaisen sydäntä. Pari tuntia myöhemmin muut lähtivät seuraavaan pubiin ja minä hyppäsin junaan ja lentoasemalle. Terminaali oli ihan täynnä suomalaisia, sillä samaan aikaan lähtivät koneet helsinkiin, turkuun, tampereelle ja vaasaan.

Koppasin jättikokoisen pumpkin spice latten, ja shoppailin vähän bath and bodyworksissä, koska hei lentokenttäjee.

K